lauantai 1. lokakuuta 2016

Viking Linen Wine & Dinessa

Kävimme porukalla Viking XPRS:n päiväristeilyllä ja paluumatkalla suuntasimme tuttuun tapaan Wine & Dineen syömään. Kaikki valitsivat ruoakseen pippuripihviä tai lammasta, joten viinien arvonta oli suhteellisen suoraviivaista.




Miguel Torres Conde de Superunda 2009
(57 % Tempranillo, 19 % Cabernet Sauvignon, 16 % Monastrell, 8 % Carmenère; Valle de Curicó, Chile; 44 €/pullo)
Ensimmäinen arpa osui Chileen - eikä valinta ollut laisinkaan huono. Conda de Superundan väri oli syvä ja viinin tuoksu muhkea. Siitä erottui herukkaa sellaisenaan ja hyytelönä, kypsiä tummia marjoja, mustikkahilloa ja aavistus savuisuutta. Maku mukaili tuoksua mustaherukallaan ja hilloisilla tummilla marjoillaan, niiden lisäksi maussa oli vaniljaa, luumua, yrttejä ja häivähdys eukalyptusta. Mehukas, täyteläinen, lähes turboahdettu viini maistui kaikille. Harmiksemme vain viiniä ei ollut saatavilla laivan myymälässä.

Borgo Salcetino Chianti Classico Lucarello Riserva 2012
(95 % Sangiovese, 5 % Canaiolo; Toscana, Italia; 31 €/pullo)
Jälkeenpäin voisi viisastella, että tämä viini olisi kannattanut juoda ensimmäisenä, sillä vaikka se olikin maukas ja luonteikas Chianti Classico, se oli kireämpi kuin chileläinen hedelmäpommi. Mukavasti maanläheinen viini tuoksui nahkaiselle ja punaisille marjoille. Sen hapokkaassa ja tiukahkon tanniinisessa maussa oli tummia marjoja, puolukkaa, pippuria, vaniljaa ja nahkaa. Rustiikkinen veden kielelle nostattava viini ei turhia kosiskellut, vaan oli hyvä sellaisenaan. Hieman houkuttelisi ajatus hankkia sitä pullo tai pari kypsymään (hinta Alkossa 21,50 €).

Kumpi sitten kannattaisi valita? Kumpi vain. Conde de Superunda oli näistä kahdesta kosiskelevampi ja runsaan hedelmäinen, Lucarello taas tiukempi ja rustiikkisempi. Liian kypsiksi paistuneet (mutta ihan maukkaat) pihvimme ja lampaamme toimivat paremmin Conde de Superundan kanssa, Lucarello olisi kaivannut sitä, että ne olisivat oikeasti olleet medium-kypsiä.

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Städtchen Oktoberfest Märzen vs. Mikkeller Oktoberpretzel


Oktoberfest-oluiden vertailussa ovat tällä kertaa vastakkain Tanska ja Suomi. Oktoberpretzelin on valmistanut Mikkeller, tanskalainen vuonna 2006 perustettu pienpanimo, joka tunnetaan omalaatuisista olutkokeiluistaan. Oluen yhtenä raaka-aineena onkin käytetty Pretzeleitä. Städtchen Oktoberfest Märzenin on valmistanut Stadin Panimo, 1990-luvun lopussa perus­tettu hel­sin­ki­läi­nen kokeellinen mik­ro­pa­nimo.

Mikkeller Oktoberpretzel

Oluttyyppi: Märzen (Alkon mukaan lager)
Alkoholia: 5,8 %
Katkeruus: 26,6 EBU
Väri: 29,9 EBC
Kantavierre: 14,9 °P
Hinta: 4,98 € Alkossa

Pullon etiketti ei lupaa mitään, mutta kertoo, että olut on valmistettu de Proefin panimolla Belgiassa. Väriltään olut on kuparinpunainen. Tuoksussa on maltaisuutta, pähkinää, toffeeta ja yrttisyyttä. Maussa on toffeeta, pähkinää, vehnäistä maltaisuutta, kuivattua hedelmää, yrttisyyttä ja häivähdys greippiä. Pretzelien käytön huomaa lähinnä maun hiivaisuudesta. Maun puolesta tämä on selkeästi belgiolut eikä märzen. Maku antaa olettaa, että tässä olisi enemmänkin alkoholia. Olut ei vaadi mitään ruokaa seurakseen, sen voi nautiskella sellaisenaan.

Stadin Panimo Städtchen Oktoberfest Märzen

Oluttyyppi: Märzen
Alkoholia: 5,3 %
Katkeruus: 29,1 EBU
Väri: 31,2 EBC
Kantavierre: 13,1 °P
Hinta: 4,17 € Alkossa

Etiketti lupaa helposti juotavaa ja maukasta janojuomaa. Olut muistuttaa väriltään tummaa meripihkaa. Vaaleaa vaahtoa muodostuu kaadettaessa vähän ja se katoaa nopeasti. Tuoksussa on maltaisuutta, toffeeta ja vähän hedelmäisyyttä. Maku on kevyehkö, maltainen, hedelmäinen ja hieman katkera. Maun perusteella oluen voisi arvella olevan maitokauppavahvuista. Jälkimaussa on vähän greippiä. Sopii janojuomaksi, kuten etiketti lupasi tai sitten jonkin pikkusuolaisen kuten Pretzelin kanssa.

Kumpikin olut oli omalla tavallaan hyvä, joten molemmille voi antaa arvosanaksi +. Städtchen Oktoberfest Märzen oli kuitenkin selkeämmin Oktoberfest-olut, joten se vie vertailussa niukasti voiton.

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Michael David Incognito Red 2012


Mikä viini? 
Michael David Incognito Red 2012 (40 % Syrah, 14 % Carignan, 13 % Mourvedre, 12 % Souzao, 8 % Tannat, 7 % Cinsault, 4% Petite Sirah, 2 % Merlot; 20,90 € Viinikellari.com, näytepullo)

Minkä kanssa nautittu? 
Ribsit

Mitä etiketti lupaa? 
Hedelmää, yhteensulautuneita makuja

Mitä rypäleet lupaavat? 
Syrah: tanniineja, marjoja (kirsikkaa, vadelmaa, luumua, karhunvatukkaa; kuumilla alueilla jopa hillomaista marjaisuutta), mausteita (neilikkaa, pippuria, valkopippuria), suklaata, kahvia, nahkaa, tupakkaa ja savua
Carignan: hapokkuutta, tanniineja; lisäksi kirsikkaa, mansikkaa ja vadelmaa, ruusua ja orvokkia, kypsässä viinissä karkkia ja purkkaa ja tammessa kypsytetyssä vaniljaa, kookosta, paahteisuutta ja lakritsia
Mourvedre: maanläheistä makua, aluskasvillisuutta, nahkaa, eläimellisyyttä, pehmeitä punaisia hedelmiä, kypsiä puutarhamarjoja ja marjojen kuoria, yrttejä, suklaata, kahvia, minttua, tryffeliä
Souzao: väriä ja hapokkuutta
Tannat: voimakkaat tanniinit, kypsiä marjoja, vadelmaa, mausteita, nahkaa, maanläheisiä yrttisiä makuja
Cinsaut: mansikkaa, kirsikkaa, mesimarjaa, omenaa, parfyymia, hedelmää, maanläheisiä ja mausteisia piirteitä; tammessa kypsytettynä vaniljaa, kookosta tai savua ja tervaa, pullossa kypsytettynä seetriä, sikaria, maata, nahkaa
Petite Sirah: tanniineja, mausteita, luumua, karhunvatukkaa, suklaata, pippuria
Merlot: luumua, hedelmäisyyttä, karhunvatukkaa, mansikkaa, pehmeyttä; joskus myös kahvia, tupakkaa ja savua, yrttejä

Viini muualla 

Michael David Winery

Kommentit 

M: Viinin väri on syvä, tumma, hieman sinertävä punainen. Varastoimispotentiaalia voisi olla vielä, tosin jo nytkin viini on ilmaantumisen jälkeen tasapainoinen kokonaisuus. Aluksi tuoksussa on vain mustaherukkahyytelöä, jonka alla on hieman yrttejä, minttua ja makeita mausteita. 14,5 % alkoholia tuntuu nenässä kirpeytenä. Vähitellen tuoksuun ilmestyy aavistus tammikypsytyksen tuomaa savuisuutta ja vaniljaa, kypsiä marjoja, luumuja ja kirsikkaa. Viinin maku on täyteläisehkö, tumman marjainen, puolukkainen, luumuinen ja kirsikkainen. Ilmaantumisen myötä aluksi kirpeät tanniinit pehmenevät ja maku tasapainottuu. Marjaisen makeassa maussa on havaittavissa yrttejä, mausteita, vaniljaa ja hieman savuisuutta. Jälkimaku on pitkähkö, marjainen ja yrttinen. Jos vielä olisi grillikautta jäljellä, lähtisin tämän kanssa Kallion kirjeenvaihtajan luo (ehkä Jussikin saisi tulla mukaan) ja laittaisin lihaa paistumaan, istuisin pihalla nautiskelemassa tätä viiniä ja fiilistelisin mukavaa iltaa. Arvosanaksi viini saa +.

J: Väriltään viini on tumman purppurainen. Heti avaamisen jälkeen tuoksussa ja maussa oli lähinnä vain mustaherukkahyytelöä. Ilmaantumisen myötä tuoksuun tuli karhunvatukkaa, mustikkaa ja luumua. Maussa on runsaasti tummia marjoja, hieman hilloisuutta ja paahteisuutta sekä jonkin verran mausteisuutta. Hapokkuutta on vähän ja tanniinit ovat pehmeitä. Ribsien kanssa viini sopi hyvin. Muita ruokavaihtoehtoja tälle viinille voisivat olla grilliruoat ja karjalanpaisti, ehkä myös ankka. Aluksi viini ei oikein vakuuttanut, mutta se pääsi oikeuksiinsa kun sen antoi ilmaantua tarpeeksi. Oikein hyvä viini, arvosanaksi annan +.

Lodin alueelta olevan viinin takia pollajukeboxissa alkoi soida CCR.


torstai 22. syyskuuta 2016

Mikä Viini! 2016

Mikä Viini! -tapahtuma järjestettiin Vanhalla 14.-15.9.2016. Kävimme keskiviikkona Champagne Bollinger- ja Trapiche-tastingeissa (20 €/tasting).

Champagne Bollinger – Samppanjatalojen aatelia

Bollinger-samppanjatalon Export Area Manager Karl-Frédéric Reuter esitteli neljä samppanjaa.



Special Cuvée NV
(60 % Pinot Noir, 25 % Chardonnay, 15 % Pinot Meunier; 55,90 €)
Vaalean kullankeltaisen samppanjan tuoksu oli paahteinen ja omenainen. Sen maku oli kuiva, hapokas, paahteinen ja hedelmäinen, omenainen, persikkainen ja jopa hieman pähkinäinen ja mausteinen. Mousse oli runsaan kermainen.

Rosé NV 
(62 % Pinot Noir, 24 % Chardonnay, 14 % Pinot Meunier; 68,90 €)
Kauniin lohenvärisen samppanjan paahteisessa tuoksussa oli vadelmaa, mansikkaa ja punaherukkaa. Maku oli täyteläinen, hedelmäinen, paahteinen ja mausteinen, aavistuksen makea, vadelmainen ja mansikkainen, jälkimaussa oli myös kirsikkaa.




La Grande Année 2005
(70 % Pinot Noir, 30 % Chardonnay; 110,90 €)
Vuosikerrattomien samppanjoiden jälkeen siirryttiin vuosikerrallisiin samppanjoihin. La Grande Annéen väri oli tummempi kullankeltainen kuin Special Cuvéen. Sen tuoksu oli paahteinen, kypsän hedelmäinen, persikkainen, raparperinen ja passiohedelmäinen. Samppanjan maku oli odotetun hyvä: kypsän hedelmäinen, sitruksinen, persikkainen ja raparperinen. Jälkimaussa oli limeä, kypsää omenaa ja raparperia. La Grande Année oli äänestyksessä yleisön suosikki ja Marjutkin piti tästä eniten.

La Grande Année Rosé 2005
(72 % Pinot Noir, 28 % Chardonnay; 133,90 €)
La Grande Année Rosén väri oli selvästi oranssimpi kuin vuosikerrattoman Rosén. Se tuoksu oli paahteinen, hedelmäinen ja mausteinen, melkeinpä paahtoleipää ja piparkakkua. Samppanjan maku oli hapokas, paahteinen, hedelmäinen ja mausteinen, siitä erotti mansikkaa ja vadelmaa, kirsikkaa, raparperia ja punaherukkaa. Äänestyksessä Jussin suosikki jäi kakkoseksi.

Summa summarum
Jos paahteiset ja rotevat viinit miellyttävät, Bollinger on oikea valinta - varsikin vuosikertasamppanjat ovat mainioita. Lisäksi niiden yhteydessä voi kehittää helposti small talkia, sillä Bollingerista ei tietenkään voi puhua mainitsematta kahta asiaa (tai no, kolmea, jos Todella upeeta -sarjan "Bolli darling!" lasketaan mukaan). Ensimäinen on Madame Bollingerin kommentti: “I drink Champagne when I'm happy and when I'm sad. Sometimes I drink it when I'm alone. When I have company I consider it obligatory. I trifle with it if I'm not hungry and drink it when I am. Otherwise, I never touch it -- unless I'm thirsty.” Toinen on tietenkin James Bond, joka on nauttinut Bollingeria 14 elokuvassa vuoden 1973 Live and Let Die:sta alkaen.


Trapiche  – Malbec ja muut Argentiinan helmet 

Trapiche-tastingissa oli seitsemän viiniä, joita esitteli Bodegas Trapichen pääviinintekijä Daniel Pi. Osa viineistä oli tuttuja vuoden takaisesta kiireisestä tastingista ja Malbec-päivästä



Trapiche Pinot Noir Oak Cask
(Pinot Noir; 9,99 €)
Viinin väri on vaaleahko rubiininpunainen, tuoksu pinotnoirmaisen kuminen ja puolukkainen ja hieman mausteinen. Puolukan lisäksi tuoksussa on hieman mustikkaa. Viinin maku on kevyt, hapokas, vähätanniininen, puolukkainen ja lakritsainen. Se oli edelleen ihan kiva Pinot Noir.

Trapiche Malbec Bonarda Oak Cask
(Malbec, Bonarda; 9,78 €)
Viinin väri oli tummanpunainen, tuoksu marjainen, herukkainen ja hieman mausteinen ja minttuinen. Viinin maku oli herukkaisen marjainen, aavistuksen nahkainen ja vaniljainen. Tanniinit olivat pehmeät. Viini oli edelleen helppoa juotavaa ja ihan kiva grilliviini.

Finca Las Moras Barrel Select Tannat, Cabernet Sauvignon, Petit Verdot
(Tannat, Cabernet Sauvignon, Petit Verdot; 9,78 €)
Viinin väri oli tummahko granaatinpunainen. Sen kuivahkossa tuoksussa oli tummaa hillottua marjaa, mustaherukkaa ja luumua ja makeahkossa maussa marjoja, herukkahilloa ja pippuria. Viini oli melko pehmeä ja suoraviivainen, tanniinit huomasi vasta viiveellä. Pelkästään rypäleitä katsomalla tanniinien tuomaa ryhdikkyyttä olisi voinut odottaa enemmänkin, mutta ilmeisesti tässä hintaluokassa hillomaisuus on hallitseva ominaisuus.

Trapiche Broquel Malbec
(Malbec; ei Alkossa)
Viinin väri oli tummanpunainen, sen tuoksussa oli mausteita, yrttejä ja herukkaa. Maku oli herukkainen, mustikkahilloinen ja aavistuksen savuinen. Tässäkin tanniinit huomasi vasta hetken päästä.





Finca Las Moras Black Label Malbec
(Malbec; 14,49 €)
Viinin väri oli totutun tummanpunainen ja tuoksu mausteinen, yrttinen ja herukkainen. Sen maku oli hilloisen marjainen, luumuinen, hieman mausteinen ja aavistuksen eukalyptuksinen. Jossain taisi häilyä kahvia ja tummaa suklaata. Pehmeää ja helppoa juotavaa tämäkin.

Finca Las Moras Black Label Cabernet Cabernet
(Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc; 14,99 €)
Viinin tuoksussa oli herukkaa ja mausteita. Sen kuivahkossa maussa oli Cabernet Sauvignonin ja Francin ansiosta tanniineja, muuten viini oli marjainen, hedelmäinen ja suklainen. Tämä oli (taas kerran) Jussin suosikki.

Trapiche Finca Suarez Lastra Malbec
(Malbec; 29,90 €)
Viinin tuoksu oli makea ja marjainen, siinä oli kirsikkaa, tupakkaa ja hitunen minttua ja lakritsaa. Tanniinit olivat pehmeät ja marjaisessa maussa oli herukkaa, luumua ja hieman minttua. Tämä oli (totuttuun tapaan) Marjutin suosikki.

Summa summarum
Trapiche-tasting oli illan viimeinen eikä siitä tällä kertaa tarvinnut singahtaa seuraavaan tastingiin, joten tarkoituksena oli paneutua viineihin kunnolla. Lisäksi viinien pariin päästiin nopeammin, mutta asiaa riitti niin, että tasting venyi noin vartin tapahtuman päättymisajan yli. No, se ei ollut ongelma, sillä tastingista vain afterpartyihin! Paneutuminen jäi kuitenkin valitettavan vähäiseksi alkuviikon väsyttäessä. Tarjolla oli muutama uusi tuttavuus, mutta siitä huolimatta viinit olivat melko samankaltaisia, lämpimän ilmaston pehmeitä ja hillomaisia hedelmäpommeja. Ensi kesän grillikautta odotellessa siis...

Muita viinibongauksia




Tänä vuonna uutuutena olivat viinipolut: esite käteen ja etsimään teemaan sopivia viinejä. Niinpä Marjut lähti hieman sovelletulle valkoviinipolulle. Soveltaminen kannatti: Trimbachin Riesling Reserve ja Gewürztraminer olivat jälleen kerran mainioita. Muista valkoviineistä mieleen jäi voinen, hieman pähkinäinen, sitruksinen, mineraalinen ja mukavan hapokas Domaine Laroche Chablis Les Vaudevey Premier Cru.

Jussi tutustui samaan aikaan punaviineihin. Nederburg Winemaster's Reserve Edelroodissa (Cabernet Sauvignon, Merlot) oli mausteisuutta, mustaherukkaa, tummia marjoja ja hilloisuutta. Yali Wetland Reserva Carménèressa oli myös mausteisuutta, tummia marjoja, herukkaa ja karhunvatukkaa. Kummatkin sopivat hyvin liharuokien seuraksi.

tiistai 20. syyskuuta 2016

Alberga Brewing Co.:n King´s Road



Mikä olut?
King´s Road (Alberga Brewing Co.)
Oluttyyppi: lager
Alkoholia: 4,7 %
Katkeruus: 16 EBU
Väri: 6 EBC
Hinta: 7,0 € / 0,4 l tuoppi ravintola Harakanpesässä

Minkä kanssa nautittu?
Sellaisenaan

Mitä valmistaja lupaa?
Syvän keltainen, kuiva, raikas ja maltainen lagerolut, jossa pehmeä, ylellinen jälkimaku.

Mitä oluttyyppi lupaa?
Lager on yleisnimi pohjahiivaoluille, joiden varastokäyminen tapahtuu viileässä ja joiden käymisaika on melko pitkä. Lagerit ovat yleensä kevyen maltaisia ja miedosti humaloituja.

Olut muualla
Alberga Brewing Co.

Kommentit

J: Alberga Brewing Co. on tänä vuonna perustettu, Espoossa sijaitseva pienpanimo. Tällä hetkellä panimo tuottaa kolmea olutta: King´s Road Premium LagerAlberga Pale Ale ja Ale Capone. Turun ja Viipurin keskiajalta lähtien yhdistäneen Kuninkaantien mukaan nimetty King's Road tuli saataville lähipubin hanaan, joten olihan sitä maistettava.

King's Road on väriltään oljenkeltainen. Valkeaa vaahtoa muodostuu vähän ja se säilyy kauan. Miedossa tuoksussa on maltaisuutta ja hunajaa. Maku on pehmeä ja mieto, myös siitä löytyy maltaisuutta ja hunajaa. Hunajaisuus ei kuitenkaan ole esanssisen makeaa. Jälkimaku on maltainen. Katkeruutta ei ole juuri lainkaan.

King's Road sopii hyvin nautittavaksi sellaisenaan, mutta jos jotain haluaa sen kanssa syödä, niin graavilohi, parmankinkku tai lihapullat voisivat sopia. Oluen hienoinen makeus kaipaa seurakseen jotain suolaista, mutta rasvainen makkara saattaisi peittää liikaa oluen makua. Yleensä en liiemmin välitä lagereista, mutta tämä on niin erinomainen, että annan arvosanaksi ++.