torstai 30. heinäkuuta 2015

Château Ksara Blanc de Blancs 2013



Mikä viini? 
Château Ksara Blanc de Blancs 2013 (55 % Sauvignon Blanc, 25 % Sémillon, 20 % Chardonnay; 13,79 €)

Minkä kanssa nautittu? 
"Joulukana" ja tabbouleh

Mitä etiketti lupaa? 
Hedelmää, kukkia

Mitä rypäle lupaa? 
Sauvignon Blanc: kuivia ja hapokkaita viinejä, yrttejä, pistävyyttä, nokkosta, karviaista, herukkaa, "kissanpissaa karviaispuskassa", kasvuolosuhteiden mukaan aromeja ruohosta trooppisiin hedelmiin
Sémillon: persikkaa, aprikoosia, nektariinia, mangoa, hunajaa, sitrushedelmiä, limettiä, pähkinää, ruohoa, paahtoleipää; matalat hapot, öljyisyyttä
Chardonnay: omenaa, sitrusta, melonia, ananasta, trooppisia hedelmiä, pähkinää; viileissä olosuhteissa raikas, hedelmäinen, hapan ja mineraalinen, lämpimissä hedelmäinen, mausteinen, toffeinen, vaniljainen, savuinen, öljymäisen pyöreä

Viini muualla 
Château Ksara
Alko
Viinistä viiniin

Muuta
Katso myös
Château Ksara Reserve du Couvent 2007
Château Ksara Reserve du Couvent 2008

Kommentit 

M: Viinin tuoksu on sitruksinen ja ilmaantumisen jälkeen myös enemmän öljyinen ja mineraalinen. Ilmaantumisen myötä myös maussa on enemmän öljyisyyttä sitruksisuuden, pirteän hapokkuuden ja trooppisten hedelmien (mango) lisäksi. Jälkimaussa on aavistus herukkaa ja ruohoa. Viini on pirteä ja mineraalisuudestaan/öljyisyydestään huolimatta myös raikas. Mausteisen broilerin kanssa viini sopi kohtuullisen hyvin ja jos söisin äyriäisiä, voisin kuvitella viinin myös niiden kanssa. Vaikka tämä onkin ihan mainio valkoviini, se ei kuitenkaan yllätä ja saa arvosanaksi 0. Viineistä punaviini säilyy yhä suosikkina, tämä ei kiilaa ohitse.

J: Tuoksussa on sitrusta, vihreää omenaa, herukanlehteä ja mineraalisuutta. Maku on hapokas ja myös hieman öljyinen. Mausta löytyy sitrusta, ananasta, mineraalisuutta ja ripaus vaniljaa. Kanan kanssa viini kävi kohtuullisen hyvin. Rasvainen kala sopisi kuitenkin paremmin tämän viinin kanssa. Hapokkutta on sen verran, että ei mene seurustelujuomana. Periaatteessa ihan hyvä valkoviini, mutta vastaavia saanee Alkosta alle kympillä. Sen vuoksi arvosanaksi jää vain 0. Maistelluista Ksaran viineistä punaviini on suosikkini.

"Joulukana" eli broilerin rintafileet libanonilaisittain


3 broilerin rintafileetä

Marinadi
1 sitruunan mehu
0,5 dl oliiviöljyä
4-6 valkosipulin kynttä
2 tl kardemummaa jauheena
1 tl kanelia
2 laakerinlehteä
0,5 tl mustapippuria
0,5 tl cayennepippuria
0,5 tl kuminaa
1 tl suolaa
ruukku korianteria
½ ruukkua persiljaa
(2 tl sumakia)

Sekoita sitruunan mehu ja öljy, puserra sekaan valkosipulinkynnet ja lisää mausteet. Laita fileet maustumaan jääkaappiin yön yli. Pyyhi fileet kevyesti ennen paistamista. Ripottele päälle sumakia, jos sitä on ja paista kypsiksi.

Château Ksara Reserve du Couvent 2008


Mikä viini? 
Château Ksara Reserve du Couvent 2008 (40 % Syrah, 30 % Cabernet Franc, 30 % Cabernet Sauvignon; 8,99 €)

Minkä kanssa nautittu? 
Libanonilaiset jauhelihavartaat ja tabbouleh

Mitä etiketti lupaa? 
Puuta ja vaniljaa

Mitä rypäle lupaa? 
Syrah: tanniineja, marjoja (kirsikkaa, vadelmaa, luumua, karhunvatukkaa; kuumilla alueilla jopa hillomaista marjaisuutta), mausteita (neilikkaa, pippuria, valkopippuria), suklaata, kahvia, nahkaa, tupakkaa ja savua
Cabernet Franc: pippuria, tupakkaa, vadelmaa, viinimarjaa
Cabernet Sauvignon: kirsikkaa, luumua, kahvia, suklaata ja nahkaa, mustaviinimarjaa, seetripuuta; viileillä alueilla myös minttua, eukalyptusta ja vihreää paprikaa

Viini muualla 
Château Ksara
Alko
Viinistä viiniin

Muuta
Château Ksara Reserve du Couvent 2007

Kommentit 

M: Ilmeisesti muutaman vuoden varastoiminen on tehnyt viinille hyvää. Se on paksuhkon täyteläinen, mausteinen ja hedelmäisen makeahko, mutta silti pippurinen. Ruoan kanssa viini sopi hyvin, mutta ei kuitenkaan sellaisenaan, vaikka maukasta olikin. Ksaraan voi aina luottaa, se on maanläheistä ja rehellistä käyttöviiniä. Hinta-laatusuhde on edelleen hyvä, vaikka viinin hinta onkin vuosien varrella noussut niin, että se ei enää ole alle kympin kategoriassa. Arvosanaksi viini saa ++.

J: Tuoksussa on nahkaa, puolukkaa, luumua ja mausteisuutta. Maku on vahvan mausteinen ja pippurinen, mutta myös hieman luumuisen makea. Tanniineja löytyy sen verran, että ei sopisi seurustelujuomaksi. Lihavartaiden kanssa viini sopi hyvin, menisi varmaan muunkin maustetun liharuoan kanssa. Erittäin hyvä viini, arvosanaksi annan ++.

Libanonilaiset jauhelihavartaat (8 kpl)


Varrastikkuja
700 g naudan paistijauhelihaa

Mausteseos
1 chili/cayennepippuri
1 valkosipulinkynsi
2 tl kuminansiemeniä
2 tl korianterinsiemeniä
2 tl suolaa
1 ruukku korianteria
½ ruukkua lehtipersiljaa
1 sitruunan kuori raastettuna
(½ dl pinjansiemeniä, minttua ja timjamia, jos haluat)

Laita puiset varrastikut veteen likoamaan ja ota jauheliha huoneenlämpöön noin 30 minuuttia etukäteen.
Hienonna mausteseoksen ainekset tehosekoittimella tai sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Sekoita mausteseos ja jauheliha. Tee taikinasta pallo, työnnä varrastikku läpi ja muotoile pallo sopivaksi pötkyläksi vartaan ympärille. Paista vartaita uunissa 200 asteessa noin 20 minuutin ajan.

Tabbouleh (6 hlölle)


2 dl couscous-ryynejä tai bulguria
6 tomaattia
1 punasipuli tai 2 kpl nippusipulia
1 valkosipulinkynsi
1 ruukku persiljaa
1 ruukku minttua
2 sitruunan mehu
mustapippuria
paprikajauhetta/paprikaa
(kanelia)

Valmista couscous pakkauksen ohjeen mukaan. Pilko muut aineet tarjoilukulhoon ja lisää lopuksi couscous. Mausta ja sekoita kunnolla. Anna tabboulehin maustua vähintään 15 minuuttia. Tarjoa rapeiden salaatinlehtien kanssa.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Suuret Oluet - Pienet Panimot 2015


Tämänvuotinen Suuret Oluet - Pienet Panimot järjestettiin Helsingissä 22. - 25.7. Loppasuiden edustaja kävi paikalla perjantaina tutustumassa tarjontaan. Hyvin pian ilmeni, että yksi päivä ei millään riitä kaiken mielenkiintoisen maistamiseen, sillä suomalaisten pienpanimoiden määrä on kasvanut huimasti. Aika montaa olutta tuli silti maisteltua.

Maalais-Tamminen, Amber Ale ja IPA

JaskanKaljat-blogin Jaska oli varannut kyseiseksi päiväksi pöydän, johon muutama onnekas pääsi istumaan. Hän oli myös hommannut Maku Brewingin ja Malmgårdin panimon pitämään oluttastingin. Jaskalle siis iso kiitos isäntänä toimimisesta. Parempien astioiden puutteessa oluet tuotiin pöytään muovisangoilla, joista juomat kaadettiin laseihin. Tastingeissa maisteltiin seuraavat oluet:

Maku Brewing
  • Maalais-Tamminen: Kuten nimestä voi päätellä, olutta oli maustettu tammilastuilla. Tuoksussa ja maussa erottuikin selvä tammisuus. ++
  • Amber Ale: Hedelmäinen ja karamellinen tuoksu. Makukin on karamellinen, mutta samalla hieman katkera . +
  • IPA: Tuoksussa sekä maussa karamellisuutta, greippiä ja hedelmäisyyttä. +
  • Columbus Pale Ale: Uutuustuote. Miellyttävän raikas. +
  • Huvila Brown Ale: Tuoksussa paahteisuutta, suklaata ja siirappia. Maussa keksiä, paahteisuutta ja suklaata. +
  • Emmer Tripel: Tätä olin maistanut aikaisemminkin ja pidin edelleen. Emmervehnä tuo olueeseen makua, jota muista oluista ei löydy. ++
Diplomi-insinööri DIPA

Tasting-oluiden lisäksi maistoin seuraavia oluita (listattu aakkosjärjestyksessä):
  • Alone in the Dark (Radbrew): Postapokalyptisella teemalla itseään markkinoivan panimon maitokaura-stout oli paahteinen ja maukas. Kaura ei kylläkään maistunut niin vahvasti kuin odotin. +
  • Diplomi-insinööri DIPA (Ruosniemen panimo): Tuhdisti greippiä ja havua. +
  • Kaksi Kotia Granaattiomena (Panimoyhtiö Hiisi): Aluksi luulin, että oluessa oli jotain vikaa, koska se tuoksui ja maistui etikalle. Ilmeisesti se oli kuitenkin juuri sellaista kuin pitikin. En pitänyt tästä oluesta lainkaan. -
  • Mathilda (Mathildedalin kyläpanimo): Appelsiininkuorella maustettu vehnäolut. Pirteä ja raikas. +
  • Ruissahti (Lapin Voima): Erittäin maukasta sahtia. Maku oli yllättävän öljyinen. +
  • Savo American Ale (Iso-Kallan panimo): Ihan hyvä, mutta jotenkin laimean makuinen. 0
  • Warthog IPA (Hopping Brewsters): Tuoksussa tropiikin hedelmiä, sitrusta ja pihkaa. Maussa hieman karamellisuutta, mutta eniten katkeruutta ja greippiä. +

torstai 23. heinäkuuta 2015

Côtes du Rhône Les Dauphins 2013


Mikä viini? 
Côtes du Rhône Les Dauphins 2013 (Grenache Blanc, Marsanne, Viognier; 11,50 € Eckerö Linellä)

Minkä kanssa nautittu? 
Paistetut ahvenet ja röstiperunat

Mitä etiketti lupaa? 
Asennetta, rapsakkuutta ja raikkautta

Mitä rypäle lupaa? 
Grenache Blanc: Grenache Noirin vaalea vastine; vihreää omenaa, kivellisiä hedelmiä, sitrusta, mandariinia, persikkaa, hunajaa, yrttejä, nuorena tilliä, aavistus lakritsia, alueen mukaan myös mineraalisuutta ja maanläheisyyttä
Marsanne (Ermitage): hapokkuutta, pähkinää, mausteita, päärynää, myös öljyä ja hunajaa, kvitteniä
Viognier: vähähappoisuutta, voimakkaita aromeita, päärynää, aprikoosia (tyypillinen aromi "aprikoosia ja terästä"), kukkia, yrttejä, kamomillaa, laventelia, timjamia, jopa mäntyä, hunajaa

Viini muualla 
Cellier des Dauphins
Viinistä viiniin

Muuta
Côtes du Rhône -appellaation valkoviinien sallitut rypäleet ovat Grenache Blanc, Clairette, Marsanne, Roussanne, Bourboulenc ja Viognier. Myös Ugni Blancia ja Picpoul Blancia saa käyttää.

Kommentit 

M: Tässä viinissä on ensituoksuttelussa jotain chardonnay- ja jotain sauvignonblancmaista, mutta ylläripylläri, rypäleet ovatkin ihan muuta. Tuoksu on aavistuksen öljyinen, herukanlehtinen, sitruksinen ja omenainen. Maku on hapokkaahko, mutta hedelmäinen ja siinä on sitrusta, herukanlehteä ja vihreää omenaa. Paistettujen kevyesti leivitettyjen ahvenien kanssa viini sopii hyvin. Tämä on loppukesään tai alkusyksyyn sopiva hieman öljyinen viini, joka sijoittuu jonnekin kepeiden kesärieslingien ja raskaiden talvichardonnayiden väliin, joka saattaisi mennä aperitiivinakin sopivassa seurassa tai vaikkapa kanan kanssa. Arvosanaksi viini saa +, mutta siitä huolimatta Les Dauphinsin viineistä suosikkini oli tasaisen varma punaviini. (Jotta koko sarja otettaisiin huomioon, niin Rosésta facebookkasimme lyhyesti piknikiltä.)

J: Tuoksussa on sitrusta, vihreää omenaa, herukanlehteä ja kukkaisuutta. Maku on hapokas ja siitä löytyy samoja elementtejä kuin tuoksustakin. Aavistuksen öljyinen. Paistettujen ahvenien ja röstiperunoiden seuraksi viini sopi hyvin. Hapokkuus tasapainotti mukavasti ruoan rasvaisuutta. Viini voisi sopia oivallisesti myös rapujen ja muiden merenelävien kanssa. Ehkä vähän liian hapokas seurustelujuomaksi. Arvosanaksi annan +. Tämä valkoviini on suosikkini Les Dauphinsin viineistä.

Fusion Saison Rhubarb & Raspberry


Mikä olut?
Fusion Saison Rhubarb & Raspberry (Coppersmith's, saison, hinta 3,23 € Alkossa)

Minkä kanssa nautittu?
Sellaisenaan.

Mitä valmistaja lupaa?
Valmistuksessa on käytetty raparperia, vadelmaa ja hunajaa, joten ainakin niitä pitäisi löytyä.

Olut muualla
Coppersmith's

Kommentit

M: Maistuu oluelle. Jotain vihanneksisuutta.

J: Olut on sameaa, väri muistuttaa meripihkaa. Tuoksussa on hedelmäisyyttä, banaania ja hunajaa. Mausta löytyy runsaasti raparperia ja vadelmaa, hiilihappoa on melko paljon. Jälkimaku on katkerahko ja aavistuksen hunajainen. Muistuttaa tyyliltään marjaisia lambic-oluita. Aika erikoisen makuinen, mutta sopii hyvin kesäolueksi. Arvosanaksi annan +.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Varustelekan oluttetsaus


Mitkä oluet?
Miehistö Pilsner (pilsner, hinta 3,50 € Varustelekan kaupassa)
Sissi Ale (ale, hinta 3,50 € Varustelekan kaupassa)
Upseeri IPA (IPA, hinta 3,50 € Varustelekan kaupassa)

Minkä kanssa nautittu?
Sotilaspassin.

Mitä Varusteleka lupaa?
Miehistö Pilsner: suurille massoille, jotka eivät mistään vitun hipsterioluista välitä.
Sissi Ale: sissihavuperinteen mukaisesti maustettu katajanoksilla ja marjoilla.
Upseeri IPA: hipsteriolut niille, joiden on pakko saada jotain erikoista.

Olut muualla
Miehistö Pilsner
Sissi Ale
Upseeri IPA

Kommentit

M: Maistuvat oluelle.

J: Armeijan ylijäämätarvikkeita myyvä Varusteleka on laajentanut tarjontaansa myös oluiden puolelle. Oluet on tehnyt Pyynikin panimo ja nitä saa ainakin toistaiseksi vain Varustelekan myymälästä.

Miehistö on suodattamaton pilsner. Tuoksussa on hedelmäisyyttä, viljaisuutta, hiivaa ja aavistus appelsiinia. Maku on hedelmäinen, sitruksinen ja hiivainen. Voisi jopa luulla vehnäolueksi. Tällaista saisi varmaan keiteltyä pitkän metsäkeikan aikana salaa teltan nurkassa. Yleisvaikutelma on valitettavan laimea, joten arvosanaksi tälle tulee vain 0.

Sissi alen tuoksussa on havua, karamellisuutta ja hedelmäisyyttä. Maku on enimmäkseen havuinen ja karamellinen, hieman katkera ja katajainen. Jälkimaku on lähinnä karamellinen. Maku on hieman mieto ja vetinen, mutta kyllä tämä Miehistö pilsnerin voittaa. Arvosanaksi jää kuitenkin 0.
Upseeri IPA on sameaa ja väriltään hunajaan vivahtava. Tuoksussa on sitruunaa, greippiä ja havua. Maku on hedelmäinen ja sitruunainen, ei kovin katkera. IPA:ksi aika mieto makukokemus, mutta sopii hyvin kesäolueksi. Upseerikokelas saa täten arvosanan +.
Lopuksi vielä kaikkien armeijabiisien kantaisä, jota voi kuunnella Varustelekan oluita maistellessa.

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Côtes du Rhône Villages Grande Réserve Les Dauphins 2012



Mikä viini? 
Côtes du Rhône Villages Grande Réserve Les Dauphins 2012 (Grenache, Syrah, Cinsaut; 11,50 € Eckerö Linellä)

Minkä kanssa nautittu? 
Kokonaisena paistettu kana, uunijuurekset

Mitä etiketti lupaa? 
Kypsiä marjoja, mausteita, pippuria

Mitä rypäle lupaa? 
Grenache: mausteita, marjoja, makeutta,hillomaisuutta, hedelmäisyyttä, yrttejä, savua, nahkaa, vähän tanniineja
Syrah: tanniineja, marjoja (kirsikkaa, vadelmaa, luumua, karhunvatukkaa; kuumilla alueilla jopa hillomaista marjaisuutta), mausteita (neilikkaa, pippuria, valkopippuria), suklaata, kahvia, nahkaa, tupakkaa ja savua
Cinsaut (Etelä-Afrikassa Hermitage): mansikkaa, kirsikkaa, mesimarjaa, omenaa, parfyymia, hedelmäisyyttä, maanläheisiä ja mausteisia piirteitä; tammessa kypsytettynä vaniljaa, kookosta tai savua ja tervaa, pullossa kypsytettynä seetriä, sikaria, maata, nahkaa

Viini muualla 
Cellier des Dauphins
Viinistä viiniin

Muuta
Wikipedia kertoo seuraavaa Côtes du Rhônen viineistä:
  • grenache noiria on oltava vähintään 40 % viineissä, jotka tehdään Montélimarista etelään
  • mourvèdrea ja syrahia on oltava vähintään 15 % (poikkeuksena pienet tilat)
  • muita sallittuja rypäleitä ovat Carignan, Cinsaut, Counoise, Muscardin, Vaccarese, Picpoul Noir, Terret Noir, Grenache Gris ja Clairette, mutta niiden osuuden on jäätävä alle 30 % 
Kommentit 

M: Viinin tuoksussa on kypsiä marjoja, vadelmaa ja mansikkaa. Maku on kohtalaisen täyteläinen, tanniininen, hilloinen ja jossain määrin myös pippurisen mausteinen. Ihan kiva, hyvä dokabiliteetti, ei herätä sen ihmeempiä tunteita eli ei petä eikä yllätä. Tämä viini on tasaisen varmaa vastinetta rahoille. Se sopisi pitkään haudutettujen pataruokien kanssa eikä se mausteisen kanankaan kanssa huono yhdistelmä ollut. Seurustelujuomaksi tämä ei olisi ihan ykkösvaihtoehto, mutta kyllä lopun pullon juo ruoan jälkeen sellaisenaan. Arvosanaksi viini saa 0.

J: Tuoksussa on marjaisuutta, mansikkaa ja mausteisuutta. Maku on marjainen, pippurinen ja mausteinen. Tanniinneja on kohtalaisesti. Aavistuksen mehumainen, mutta silti täyteläinen. Sopi kanan kanssa ihan hyvin, mutta menisi ehkä paremmin pataruokien tai vaikka poronkäristyksen kanssa. Ei mikään suuri elämys, mutta ei mikään pettymyskään. Ihan hintansa arvoinen, arvosana 0.

torstai 16. heinäkuuta 2015

Henry of Pelham Baco Noir Reserve 2012



Mikä viini? 
Henry of Pelham Baco Noir Reserve 2012 (100 % Baco Noir; 22,70 € Alkossa)

Minkä kanssa nautittu? 
Vaahterasiirappimarinoitu kokonainen kassler, maissi, tomaatti-sipulisalaatti

Mitä valmistaja lupaa? 
Tumma, hilloinen

Mitä rypäle lupaa? 
Baco Noir: punaisia hedelmiä, mustikkaa, luumua, seetriä, villejä kukkia, tammea, rustiikkisuutta, hapokkuutta

Viini muualla 
Henry of Pelham
Alko
Viinistä viiniin

Muuta
Baco Noir -hybridi syntyi hieman yli sata vuotta sitten (Alkon mukaan 1902, Wine-searcherin mukaan 1894), kun ranskalainen François Baco risteytti Folle Blanche -rypäleen ja tuntemattomaksi jääneen törmäviinilajikkeen (Vitis Riparia) pyrkimyksenään luoda viinikirvoja hyvin kestävä lajike. Baco Noir soveltuu hyvin viljeltäväksi kylmillä alueilla ja Appellation America kutsuu sitä "viinien tukkijätkäksi".

Kommentit 

M: Viinin tuoksussa on hilloista marjaa, karhunvatukkaa, luumua, mausteita ja aavistus nahkaa. Sen maku on täyteläinen, yllättävän tanniininen, marjaisen hilloinen, jopa makeahko ja hieman nahkainen. Lasien valinta oli jälleen arpomista, mutta Riedelin Veritas-sarjan New World Pinot Noir -laseista viini on hedelmäisempi ja pehmeämpi kuin New World Shiraz -laseista, Shiraz-laseista viini on kovempaa ja tanniinisempaa eikä sen tuoksusta tuntunut saavan mitään irti. Siksi oma valintani kohdistui ykkösvaihtoehtoon eli pinot noir -laseihin.

Viinin hapokkuus riittää hyvin jopa tomaatin ja sipulin kanssa ja muutenkin se on varsin mainio tumma punaviini. Seurustelujuomaksi se on hieman liian tanniininen, mutta ruoan kanssa oikein hyvä tuttavuus, joka saattaisi sopia myös pihvin kanssa. Henry of Pelhamin viineistä tämä on suosikkini, chardonnay oli kuitenkin melko peruskamaa ja tämä puolestaan mukava yllätys. Arvosanaksi viini saa Kanada-sympatioiden ansiosta +.

Tämän kanssa sopii Leonard Cohenin Nevermind, True Detectiven toisen kauden tunnusbiisi.



J: Tuoksussa on hilloisuutta, karhunvatukkaa, mausteisuutta, nahkaa sekä jotain makeaa, joko taatelia tai luumua. Maku on hilloinen, nahkainen ja tanniininen. New World Shiraz -lasista viinin maku on sekä mausteisempi että makeampi. Oma lasivalintani on tätä New World Shiraz, koska viini on kokonaisuutena jämäkämpi siitä juotuna. Porsaan kanssa viini sopi hyvin, voisi mennä myös pihvin ja mausteisen pataruoan kanssa. Pidin tästä enemmän kuin saman valmistajan valkoviinistä. Hinta on kuitenkin sen verran korkea, että arvosanaksi jää 0 eli viinin laatu vastaa hintaa.

Tutustumismatka kanadalaisiin viineihin oli sen verran mielenkiintoinen, että valitsen viinille Steppenwolfin kappaleen Magic Carpet Ride.



Vaahterasiirappimarinoitu kokonainen kassler


n. 1 kg kassleria
1 dl vaahterasiirappia
1/2 dl soijaa
2 valkosipulinkynttä murskattuna
1 nippusipuli varsineen silputtuna
muutama oksa korianteria silputtuna
1 rkl paprikajauhetta
mustapippuria
chiliä

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Kierittele kassler marinadissa ja anna marinoitua pari tuntia tai vaikka yön yli. Ruskista kassleria ensin grillivastuksen alla 225 asteessa noin 20 min. Jatka paistamista 150 asteessa foliolla peitettynä noin 2 h tai pidempäänkin, jos kärsivällisyys riittää.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Henry of Pelham Estate Chardonnay 2013



Mikä viini? 
Henry of Pelham Estate Chardonnay 2013 (100 % Chardonnay; 19,56 € Alkossa)

Minkä kanssa nautittu? 
Teriyakilohi, kurkku-porkkanasalaatti ja fuusiokeittiöhengessä paistetut perunat (oikeastaan ensin piti keksiä paistettujen perunoiden kanssa lisuke, mutta jotenkin kaikki lipsahti huomaamatta itämaiseksi)

Mitä valmistaja lupaa? 
Kypsytetty tammitynnyreissä, maku pyöreä, mutta raikas

Mitä rypäle lupaa? 
Chardonnay: omenaa, sitrusta, melonia, ananasta, trooppisia hedelmiä, pähkinää; viileissä olosuhteissa raikas, hedelmäinen, hapan ja mineraalinen, lämpimissä hedelmäinen, mausteinen, toffeinen, vaniljainen, savuinen, öljymäisen pyöreä

Viini muualla 
Henry of Pelham
Alko
Viinistä viiniin


Teriyakilohi, nam

Kommentit

M: Viinin tuoksu on öljyinen, hedelmäinen, mangoinen ja vaniljainen. Maku on runsas, öljyinen, vaniljainen, hapokas, sitruksisen hedelmäinen ja myös raikas tammituksesta huolimatta. Itämaisen ruoan chilin, inkiväärin ja sipulin kanssa viini sopii ehkä hieman yllättäenkin hyvin, hapokkuus riittää ruoan mausteiden seuraksi mainiosti ja lopun viinin voi nauttia sellaisenaan. Mitään suuria yllätyksiä tämä ei tarjoa, hyvän kermaisen peruschardonnayn kanadialaiset (sic) ovat tehneet. Koska symppaan Kanadaa sukulaisuussuhteiden takia, viini saa arvosanaksi +.

Tämän viinin kanssa sopii kuunneltavaksi Nickelbackin How You Remind Me. Kyllä sopii. Eh.



J: Tuoksussa on hedelmäisyyttä, karviaismarjaa, öljyisyyttä, vaniljaa ja omenaa. Maku on öljyinen, vaniljainen, sitruksinen ja hapokas. Ruoasta löytyi aika paljon vahvoja makuja kuten chiliä, inkivääriä, soijaa ja korianteria, mutta viini sopi kaikkien kanssa melko hyvin. Hapokkuuden ansiosta viini sopiikin aasialaisen ruoan seuraksi. En osaa sanoa, sopisiko tämä kanadalaisen ruoan kanssa, koska minulla ei ole hajuakaan siitä, millaista kanadalainen ruoka on. Viini on sen verran kepeä, että sitä voisi juoda myös seurustelujuomana. Arvosanaksi annan +.

Kanadalainen viini pärjää sen verran hyvin vertailussa kalifornialaisiin viineihin, että juodessa voi kuunnella vaikka The Guess Whon kappaletta American Woman.


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Põhjala Virmalised


Mikä olut?
Põhjala Virmalised (IPA, hinta n. 2,50 € Tallinnassa)

Minkä kanssa nautittu?
Sellaisenaan.

Mitä valmistaja lupaa?
Mangoa ja greippiä.

Olut muualla
Põhjala

Kommentit

M: Maistuu oluelle. Onks tää joku IPA? Ei niin kitkerä kuin jotkut IPA:t.

J: Tuoksussa on greippiä, havua ja appelsiinia. Luvattua mangoa en löytänyt. Maussa on greippiä, havua, karamellisuus taittaa hieman katkeruutta. Jälkimaku on pitkä ja katkera. Kivan pirteä IPA, sopii kesäolueksi. Arvosana +.

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Valdivieso Reserva Syrah 2008



Mikä viini? 
Valdivieso Reserva Syrah 2008 (100 % Syrah; 11,90 € Silja Linella)

Minkä kanssa nautittu? 
Entrecote, uudet perunat, pevre

Mitä etiketti lupaa? 
Mausteista hedelmää, pitkää yrttisyyttä ja kukkaista jälkimakua

Mitä rypäle lupaa? 
Syrah: tanniineja, marjoja (kirsikkaa, vadelmaa, luumua, karhunvatukkaa; kuumilla alueilla jopa hillomaista marjaisuutta), mausteita (neilikkaa, pippuria, valkopippuria), suklaata, kahvia, nahkaa, tupakkaa ja savua

Viini muualla 
Valdivieso
Viinistä viiniin (vuosikerta 2009)

Kommentit 

M: Viinin tuoksu on aluksi hillomaisen marjainen ja mausteisen pippurinen. Ilmaantumisen myötä mausteisuus vähenee ja hilloisuus lisääntyy. Maku on jonkin verran tanniininen, mausteinen, pippurinen ja hilloisen marjainen. Siinä on myös ehkä aavistus yrttejä. Tomaattinen ja sipulinen pevre ei ole paras valinta viinin kanssa, sillä se sopisi paremmin mausteisten ja täyteläisten liharuokien syksyisiin iltoihin eikä pirteän salaatin ja uusien perunoiden kanssa Suomen kesään. Ihan kiva syrah tämä kuitenkin on. Se ei petä eikä yllätä, on kohtalaisen täyteläinen ja maukas, jälkimaku on pitkä eli tasaisen varmaa chileläistä laatua. Voisin juoda tätä toisenkin pullon. Arvosanaksi viini saa +.

J: Tuoksussa oli aluksi tummia marjoja, pippuria ja nahkaa. Viinin ilmaannuttua tuoksu muuttui hilloisemmaksi ja mausteisemmaksi, mukaan tuli jopa aavistus puolukkaa. Maku on hilloinen, pippurinen ja mausteinen. Tanniineja on sen verran, että mikään seurustelujuoma tämä ei ole. Pevren kanssa viini muuttui ikävästi hapokkaammaksi, entrecoten kanssa se sen sijaan sopi erinomaisesti. Pippuripihvi voisi olla hyvä valinta viinin seuraksi. Taattua chileläistä laatua, arvosana +.

Pevre eli chileläinen korianterisalsa




1 sipuli
1 ruukku korianteria
2 tomaattia
2-3 valkosipulin kynttä
chiliä
sitruunamehua

Pilko ainekset pieniksi ja sekoita. Voit hienontaa valkosipulin myös puristimella. Lisää sitruunamehua kostukkeeksi. (Chilistä kannattaa poistaa siemenet, niitä ei ole mukava pureksia.) Anna sekoituksen maustua hetki tai syö saman tien vaikkapa patongin päällä tai lisukkeena.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Amerikkatasting

Lauantai sujui tastingin merkeissä. Aiemmin tänä vuonna kokoontunut raati tapasi nyt toista kertaa ja Loppasuut pääsivät valmiin pöydän ja yllätysviinien ääreen. Koska eilen oli Yhdysvaltain itsenäisyyspäivä, teemaksi valikoitui lähes itsestään Amerikka eli grilliruoka.




Alkumaljana oli kuohuviiniä ja sen seurana erilaisia pikkunaposteltavia. Kuohuviini oli kepeää, hedelmäistä, persikkaista, aprikoosista ja paahteista ja toimi myös ei-niin-happaman greipin kanssa. Mukava alkumalja, jota yksi muu raatilainen epäili cavaksi.




Seuraavaksi päästiin grilliherkkujen ja ruokaviinien pariin.

Ensimmäinen viini oli kepeä rosé, mansikkainen, hieman vadelmainen, makeahko, helposti juotava tyttöviini. M ehdotti viiniksi vanhaa tuttua Beringer Roséta, J veikkasi sitä illan teeman mukaan amerikkalaiseksi.

Toinen viini oli marjainen, mausteinen, pehmeän tanniininen ja pippurinen grilliviini, jota M epäili Zinfandeliksi ja J joksikin espanjalaiseksi. Illan herkkujen, mm. ribsien ja entrecoten, kanssa se kävi hyvin.

Kolmas viini oli toista pippurisempi ja tanniinisempi ja M:n mielestä jyrkempi kuin toinen viini. Se olisi saattanut sopia medium-kypsyisen lihan kanssa. Väriltään viini vivahti violettiin, joten se oli vielä nuori ja kypsyessään saattaisi vielä pehmentyä. J löysi viinistä tummia marjoja ja makeutta, mutta orastavasti kesäflunssainen M ei niitä erottanut. J arveli viinin olevan Malbec, M yritti kallistua Cabernet Sauvignonin suuntaan, kun ei muutakaan keksinyt. Tätä viiniä arveltiin kaikkein kalleimmaksi.

Kuinka sitten kävi?



Kuohuviini oli Air Force Onesta ja Yhdysvaltain presidentin virkaanastujaisista tuttu Korbel Brut. Viini oli tuttu jo muutaman vuoden takaa, tosin nyt se maistui kuivemmalta kuin mitä muistimme. Mieleen tämä hyvän dokabiliteetin "California-style Champagne" jää ehkä enemmän taustojensa ansiosta - lue lisää Viinimaan sivuilta.







Muut viinit paljastuivat vuoden 2013 Zinfandeleiksi.
Zinfandel: ryhdikäs ja hedelmäinen, pehmeä ja makea tai mausteinen ja tanniininen, vaihtelee alueen mukaan.
Yllättäen M:n arvaus Beringer Zinfandel Rosésta osui oikeaan! Kahdesta punaviinistä ensimmäinen, Gnarly Head Old Vine Zin oli se tyypillisemmän oloinen Zinfandel, makea, pehmeähkö grilliviini. Gallo Family Vineyards Zinfandel sen sijaan edusti mausteista ja tanniinista tyyliä.

Raadin mielipiteet jakautuivat melko tasaisesti kaikkien viinien kesken, mikään niistä ei noussut ylivoimaiseksi ykköseksi. Mukavaa oli se, että illan kattaukseen oli löytynyt keskenään erilaisia Zinfandeleita.

Viinit