sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Fat Lizard -tasting Decanter Wine & Bar Shopissa 26.11.2015



Decanter Wine Bar & Shop Isossa Omenassa järjesti oluttastingin, jossa oluitaan esitteli espoolainen Fat Lizard -panimo. Oluita maisteltiin Spiegelaun maistelusetistä, joka sisältyi tastingin hintaan (29 €). Näiden lisäksi pöydässä oli tavallinen tuoppi, jonka avulla saattoi halutessaan vertailla sitä, miten lasi vaikuttaa tuoksuun ja makuun.


California Pale Ale
Ensimmäinen olut oli California Pale Ale, joka on tyyliltään American Pale Ale. Tuoksussa oli havua, karamellia ja appelsiinia. Maku oli kitkerä, appelsiininen ja sitruksinen. Oluen kanssa maisteltiin Manchego-juustoa, joka sopikin oluen kanssa erittäin hyvin. Peruslasissa oluen tuoksu katosi lähes täysin, mutta makua säilyi jonkin verran.

IPA Heavy Fuel
Toinen olut oli IPA Heavy Fuel, jota kuvattiin vermontilaistyyliseksi IPA:ksi. Tuoksu oli samantyylinen kuin ensimmäisen oluen, mutta miedompi ja vähän enemmän karamellinen. Samanlaisuus ei yllättänyt, sillä IPA ja APA ovat läheistä sukua toisilleen. Suurimmat erot ovat valmistuksessa käytetyt humalalajikkeet ja humaloinnin määrä. Oluen maku oli hedelmäinen, vadelmainen ja mansikkainen. Peruslasissa olut muuttui jotenkin öljyisen makuiseksi. Tämän oluen kanssa maisteltiin mausteista chorizoa. Yhdistelmä toimi hyvin ja IPA:a suositeltiin ylipäätään mausteisen ruoan seuraksi.

Blacktop Porter
Kolmas olut oli Blacktop Porter. Tuoksussa oli lähinnä tummaa suklaata, seassa ripaus lakritsaa. Kitkerähkön suklaista makua taittoi hieman taateli. Peruslasissa tuoksu katosi lähes kokonaan ja maku oli vähemmän katkera. Tämän oluen kanssa maistettiin appelsiini-tummasuklaatryffeliä. Pelkän suklaan kanssa porteri ei ehkä olisi ollut parhaimmillaan. Onneksi tryffeli oli sen verran makea, että se tasapainotti oluen katkeruutta. Oluet olivat kaiken kaikkiaan hyviä, mutta California Pale Ale pääsi niukasti ykköseksi.

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Fajitas-illan viinit

Naapuri kutsui viettämään penkkiurheiluiltaa ja päätimme valmistautua suoritukseen kokkaamalla fajitoita. Viinit olivat eri puolilta maailmaa, mutta silti keskenään yllättävän samankaltaisia.



Omasta varastosta valitsimme mukaan kesällä 2014 ostetun espanjalaisen Murviedro Colección Reserva 2010:n (40 % Tempranillo, 40 % Monastrell, 20 % Cabernet Sauvignon; 6,85 € Eckerö Linellä, vuosikerta 2012 10,48 € Alkon tilausvalikoimassa). Hieman halvan oloinen etiketti hämäsi ja viini yllätti positiivisesti. Sen tuoksu oli täyteläinen, hilloisen makea, marjainen ja nahkainen, maku oli täyteläisen marjainen, makeahko, vaniljainen ja pehmeän tanniininen. Fajitoiden kanssa viini sopi mukavasti ja muutenkin tätä voisi ostaa uuden pullollisen, koska laivalla se ei ole hinnalla pilattu (tällä hetkellä 7,90 €).



Illan isännälle oli suositeltu jo entuudestaan hyväksi havaittua ja Amerikkatastingista(kin) tuttua yhdysvaltalaista Gnarly Head Old Vine Zin 2013:aa (100 % Zinfandel; 12,49 € Alkossa). Marjut muisteli viinin olleen viimeksi makeampaa, mutta ehkä sitä ennen nautittu Murviedro hämäsi, sillä nyt Gnarly Head oli ennemminkin kirpsakan karpalohilloinen, hieman pippurinen ja yrttinen, mutta samalla tavalla täyteläinen, marjainen, vaniljainen ja pehmeän tanniininen. Oikein hyvä perus-Zinfandel Zinfandelien hilloisemmalta puolelta. Jussin mielestä se ei kuitenkaan mennyt fajitoiden kanssa ihan niin hyvin kuin Murviedro, vaan sopisi paremmin grillatulle ruoalle tai sellaisenaan seurustelujuomana.

torstai 19. marraskuuta 2015

Doudet-Naudin Beaujolais-Villages Nouveau 2015



Mikä viini? 
Doudet-Naudin Beaujolais-Villages Nouveau 2015 (100 % Gamay; 9,98 €)

Minkä kanssa nautittu? 
Quiche Lorraine

Mitä etiketti lupaa? 
Ei mitään

Mitä rypäle lupaa? 
Gamay: hedelmäinen, vähätanniininen, hapokas, marjaisa, mausteita, yrttejä, esanssisuutta

Viini muualla 
Alko
HS

Lue myös
Viini: Beaujolais Nouveau on taas täällä!

Kommentit 

M: Marraskuun kolmas torstai - nyt voi lausua taas sen perinteisen "mikä ihana tekosyy" -läpän samalla, kun korkkaa pullon uuden sadon viiniä. Viinin tuoksu on läpsäisy kypsillä banaaninkuorilla, joiden alta paljastuu marjoja, karpaloa ja kirsikkaa. Viinin maku on yllättävän täyteläinen, lempeän hapokas, hieman banaaninen ja marjainen (vadelmaa, karpaloa ja puolukkaa) ja yltää melkein mehumaisimpien pinot noirien tasolle. Quiche Lorrainen seurana oli eiliseltä jääneitä venäläisiä suolakurkkuja ja ne toimivat yllättävän hyvin yhteen. Ihan kiva torstaiviini saa arvosanakseen +.

J: Tuoksussa oli aluksi pelkkää banaania. Ilmaantumisen myötä banaaniaromi heikkeni ja sen lisäksi tuoksuun tuli mansikkaa, tummia marjoja ja aavistus tummaa suklaata. Maku on banaaninen, täyteläisen marjainen ja hapokas. Banaanisuus vähenee myös mausta ilmaantumisen myötä. Hiilihappoa löytyy hieman. Quiche Lorrainen kanssa hapokkuus toimi hyvin. Arvosanaksi annan +.

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Ravintola Basen viiniklubin 10-vuotisjuhla 10.11.2015

Ravintola Basen viiniklubi täytti 10 vuotta ja sen kunniaksi viiniklubi-iltaa vietettiin illallisen merkeissä. Seurueemme kokoontui herkkuja notkuvien pöytien äärelle.

Meidät houkuteltiin mukaan ensimmäiseen kokoontumiseen ja sillä tiellä olemme edelleen. Mukana on edelleen noin kymmenkunta alkuperäisjäsentä ja lisää on tullut koko ajan. Basen viiniklubia saa kiittää paljosta: ilman sitä tätä blogia ei olisi, ja muutenkin olisimme jääneet monia kokemuksia vaille. Vuosien aikana olemme oppineet paljon ja viinistä ja ruoasta on tullut kiinnostava harrastus.



Champagne de Castelnau Réserve Brut
(36,90 € Alkon tilausvalikoimassa)
Illan alkumaljana oli samppanjaa. Castelnau Réserve Brut oli voimakkaan värinen (emme päässeet yksimielisyyteen siitä, oliko sen punertava sävy lohta vai persikkaa), elegantisti kehittynyt, paahtoleipäinen ja omenainen, maukas ja täyteläinen samppanja. Tätä voisi käydä kotouttamassa pullollisen tai pari vaikkapa talven blinejä varten.



Mülheimer Sonnenday Riesling Zeppelin Mosel 2014
Aluksi tarjoiltiin graavisiikaa ja saksalaista Rieslingiä. Mülheimer Sonnenday Riesling Zeppelin oli hunajainen, hedelmäinen, kevyt, pirteän hapokas ja samalla makeahko, aavistuksen öljyinen, mutta ei kovinkaan petroolinen. Se sopi graavisiian kanssa todella hyvin, aivan loistava yhdistelmä.



Mâcon La Roche Vineuse 2014
Seuraavana ruokalajina oli kurpitsakeittoa ja vuohenjuustoa. Marjut ei ole oikeastaan kummankaan ystävä, mutta myskikurpitsasta tehty keitto oli täyteläistä ja hyvää, mukava yllätys siis. Keiton kanssa tarjoiltu Mâcon La Roche Vineuse -Chardonnay tuoksui hedelmäiselle, herukkaiselle ja seurueen mukaan aluksi myös PVC-muoville. (Hetken aikaa meni pohtiessa, mikä se jännä tuoksu onkaan. Se myös katosi ilmaantumisen myötä.) Maku oli kuivahko, herukkainen ja mausteinen, jälkimaku oli makeahko. Viinin ja keiton yhdistelmä jakoi mielipiteet: seurueesta yksi ei ottanut kantaa, yksi yritti kehua bitteristä jälkimakua, yhden mielestä vuohenjuusto oli hieman liian voimakasta viinin kanssa ja kaksi vastusti vuohenjuustoa muutenkin.



Château Le Bourdieu Medoc 2010
Pääruokana oli klassinen yhdistelmä: mureaa ankankoipea, perunaa ja Bordeauxin alueen punaviiniä (50 % Cabernet Sauvignon, 50 % Merlot). Ankkaconfit oli herkullista, viini taas maukas perusbordeaux. Sen tuoksu oli mausteinen, nahkainen, herukkainen, kirsikkainen, hilloinen ja vaniljainen ja maku mausteinen, tanniininen ja marjainen. Klassikko on aina klassikko - toimiva yhdistelmä.



Jean Vesselle Ratafia de Champagne 
Ratafia de Champagne oli meille uusi jälkiruokaviinituttavuus. Sen kanssa tarjoiltiin lakkamoussea, joka täydensi hyvin viinin makua. Viini oli lakkainen, rusinainen, hunajainen, omenainen ja luumuinen, mousse taas ei ollut liian makeaa, mikä antoi viinille tilaa.
Ratafia valmistetaan väkevöimällä viinirypälemehua Marc de Champagnella. Ratafian nimellä myydään myös yrteistä, hedelmistä ja sitruunankuoresta tehtyä likööriä, mutta tämä Champagnen alueen ratafia sai tämän vuoden syyskuun alussa EU:n nimisuojan.


Kahvi & avec
Kahvin kanssa tarjoiltiin joko Bailey's-kermalikööriä tai salaperäisesti verhotussa pullossa ollutta juomaa, joka paljastui Ron Zacapa Centenarioksi. Ensiarvaukset kallistuivat brandyn suuntaan, mutta seurueessamme vaikuttanut Kallion kirjeenvaihtaja arvasi hetken päästä juoman nimenkin oikein.

torstai 12. marraskuuta 2015

Raclette-illan viinit

Meidät kutsuttiin naapuriin syömään raclettea. Nappasimme mukaan pullon jenkki-Rieslingiä, illan isäntä puolestaan oli hankkinut chileläistä Pinot Noiria. Molemmat olivat kevyehköjä ja hapokkaita viinejä, joten teoriassa molempien pitäisi sopia racleten kanssa.




Chateau Ste Michelle Dry Riesling 2012 (9,95 € Viking Linella) tuoksui petrooliselle ja hedelmäisen sitruksiselle. Vaikka etiketissä lukikin "dry", viinin maku oli hedelmäisyyden ansiosta makeahko (ja jäännössokeriakin oli saman verran kuin happoja: 7,1 g/l), sitruksisen pirteä ja siihen sekoittui hunajaa ja petroolisuutta. Hapokkuus riitti hyvin rasvaisen ruoan ja juuston kanssa, joten viini oli varsin sopiva racleten seuralainen. Varsinkin hillosipulien kanssa viini toimi erinomaisesti, kun hillosipulien etikkaisuus sai viinin maistumaan entistäkin makeammalta.

Mieleen tuli toinen amerikkalainen Riesling, Jekel. Tuoksu- ja makumaailmaltaan Chateau Ste Michellen Riesling oli hyvin samankaltainen, hieman miedompi vain.

Viime vuonna vuoden viiniksi valittu Castillo de Molina Pinot Noir 2011 (11,99 € Alkossa) oli myös varsin mainio viini. Viinin tuoksu oli makea, mansikkainen ja vadelmainen. Maku ei aivan vastannut tuoksua, vaan oli hieman tamminen, hapokas, mausteinen, marjainen ja puolukkainen, tanniinit olivat pehmeät. Racleten kanssa viini ei ikävä kyllä toiminut aivan yhtä hyvin kuin Riesling, vaan jäi maistumaan turhan hapokkaana, vaikka se olikin sellaisenaan mukava vähän yli kympin Pinot Noir.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Halloweenin scifistiset viinit

Loppasuiden elämä kuluu jossain määrin myös science fictionin ja fantasian parissa - tai oikeastaan satunnaisen scifinörtin elämään kuuluu puolisalainen viiniharrastus. Ajatus scifistisestä tastingista oli hautunut jo pitkän aikaa ja lopulta pääsimme järjestämään sen Halloweenina, kun molemmista aiheista kiinnostunut raati kokoontui Chez Loppasuilla toisen kerran.

Marjut arpoi viinit nimien ja etikettien perusteella ja Jussi, palkittu novellisti, kirjoitti jokaiseen viiniin sopivan tarinan, jossa annettiin vinkkejä siitä, mikä rypäle on kyseessä.

League of Extraordinary Champagne



Eikä siinä vielä kaikki! Koska hääpäivämme oli sopivasti tastingia seuraavana sunnuntaina, päätimme tarjota illan aluksi samppanjaa - tosin taka-ajatusten kanssa. Samppanjaa piti suorastaan - köh - kiskoa kaksin käsin, koska halusimme vertailla Riedel Veritas- ja Lehmann Grande Champagne -samppanjalaseja keskenään. Referenssilasina toimi Iittalan Essence-sarjan kuohuviinilasi.

Illan samppanja Thevenet-Delouvin Insolite Chardonnay (100 % Chardonnay; sokeria 3,7 g) toimi mainiosti aperitiivina. Se oli kepeää, sitruksisen hedelmäistä ja raikasta, mutta kuitenkin ryhdikästä. Samppanja on non-vintage, mutta kaikki siihen käytetyt rypäleet on kerätty vuonna 2003 (samana vuonna, kun menimme naimisiin) ja sitä on valmistettu koemielessä vain 400 pullon erä.

Kiinnostavaa oli se, että samppanjaa maistellessa molemmista laseista lausuttiin tismalleen samoja kommentteja paahteisuuden, hedelmäisyyden ja moussen suhteen. Toiset huomasivat paahteisuutta ja kermaista moussea paremmin Riedelin lasista ja toiset Lehmannin lasista. Kaiken kaikkiaan suosikin valinta oli vaikeaa ja äänet jakautuivat ankaran pohdinnan jälkeen täpärästi Lehmannin hyväksi. Lopulta raati oli sitä mieltä, että vaikka uuden mallinen lasi ensin hämmästyttikin, niin vanhat huilulasit menevät ennemmin tai myöhemmin vaihtoon ja Riedel-kokoelma täydentyy samppanjalaseilla.




(Jos haluat arvata viinin tai scifi-inspiraation, älä lue liian nopeasti eteenpäin, sillä molemmat paljastetaan heti lyhyiden viinikommenttien jälkeen.)

"Angels Have the Wine Bottle"
Konossööri yritti avata rautaista porttia. Turhaan. Lopulta hän kiipesi muurin yli puutarhaan. Kirsikkapuiden seassa kasvoi vadelmapensaita ja karpaloita suurien enkelipatsaiden välissä. Ilmassa tuntui hento, paahteinen tuoksu. 
Konossööri käveli polkua pitkin kohti puutarhan keskellä olevaa rapistunutta huvimajaa. Viinipullo oli huhujen mukaan huvimajan pöydällä. Konossööri pysähtyi. Hänestä tuntui kuin enkelipatsaat olisivat muuttaneet hieman asentoaan. Ehkä iltahämärä vain teki tepposia?
Huvimajalla konossööri avasi pullon ja maistoi. Viini oli juuri parhaimmillaan, mehevä marjaisuus viipyili suussa pitkään. "Tuon kun saisi pataan", konossööri pohti nähdessään vadelmapensaiden luona kukon. 
Konossööri hätkähti. Patsaat olivat selvästi liikkuneet häntä kohti. Hän räpäytti silmiään. Patsaat olivat jälleen vähän lähempänä.
Illan ensimmäinen punaviini oli mausteinen ja marjainen (vadelmaa, kirsikkaa, karpaloa, puolukkaa), kuminen ja musteinen. Se oli hapokas ja mehumainen, mutta kuitenkin melko täyteläinen. Raati ehdotti rypäleeksi lähes heti Pinot Noiria ja osui oikeaan.

Etiketin enkelin perusteella valittu viini oli Montes Limited Selection Pinot Noir 2013 (Chile; 11,90 €). Montesin viineistä mukaan päätyi Pinot Noir, koska arvelimme sen eroavan sopivasti muista illan viineistä. Inspiraation tarjosi Doctor Whon jakso "Blink".

Varjojen tanssia
Konossööri istui malttamattomana pöydän ääressä. Viinipullo odotti aukaisuaan, mutta aseman turvallisuuspäällikkö jatkoi bagna caudan keittämistä. Konossööri toivoi saavansa sen seurana jotain aromikasta lihaa tai riistaa.
Vastapäätä istuva suurlähettiläs ei ollut puheliaalla tuulella. Hän oli lisäksi jonkinlaisen haarniskamaisen puvun sisällä, ja konossööri ihmetteli, miten suurlähettiläs pystyisi aterioimaan. Hytissä leijui mausteinen, ehkä jopa savuinen ja tervainen tuoksu. Kattovalaistus oli kirkas, mutta konossööristä tuntui kuin nurkassa oli liikkunut varjoja.
Viimein turvallisuuspäällikkö toi ruoan pöytään. Konossööri sai kunnian avata pullon. Maku oli karhunvatukkainen, kirsikkahilloinen ja mausteinen. Jälkimaku oli hieman yrttinen.
”Korkinavaaja on kolmiteräinen miekka”, suurlähettiläs totesi.
Illan toinen punaviini oli mausteinen, makeahko, marjainen, kinuskinen, vaniljainen, Jussin mielestä nahkainen ja Marjutin mielestä myös orvokkinen, melkeinpä parfyyminen. Maussa oli kahvia ja tummia marjoja ja jonkin verran tanniineja. Ilmaantuminen teki viinille hyvää.

Nimen perusteella valittu viini oli Babylon's Peak Shiraz Grenache 2014 (Etelä-Afrikka; 10,98 €). Inspiraationa oli 90-luvulta tuttu Babylon 5. Sarjan jakso "A Distant Star" inspiroi myös kokkaamaan bagna caudaa alkuruoaksi turvallisuuspäällikkö Garibaldin lailla (resepti jälleen Helsingin Sanomista).

Taivaallisen viinipullon tapaus
Alusta ohjannut tyttö oli mukava, mutta tietokone oli konossöörin mielestä hieman liian sarkastinen. 
Konossööri puristi pulloa rintaansa vasten. Se oli tullut melkein liian kalliiksi. Alus oli poiminut hänet kyytiin vain hetkeä ennen kuin meteoriittimyrsky oli iskenyt planeetalle. Konossööri pohti, olisiko aluksella keinonautaa tai sähkölammasta, josta voisi tehdä pataruokaa viinin seuraksi. Fuusiomoottorissa grillattu ruokakin kelpaisi. 
Konossööri päätti maistaa viiniä saman tien. Hän unohti olevansa nollapainovoimassa. Viini leijui ulos pullosta. Ohjaamoon levisi täyteläisen marjainen ja yrttinen tuoksu. Konossööri tunnisti tuoksusta myös karhunvatukkaa ja hilloisuutta. Hän lähti leijumaan viinivanan perässä ja hörppi viiniä ilmasta. Tanniininen ja mausteinen viini olisi kylläkin vaatinut ruokaa. 
”Toivottavasti tuo viini ei päädy virtapiireihin ja aiheuta oikosulkua”, tietokone sanoi. ”Lähin korjaamo on Tau Cetillä, sinne on matkaa sata valovuotta.”
Kolmas punaviini oli täyteläinen ja tanniininen. Sen tuoksussa oli luumua ja karhunvatukkaa, maussa mausteita, hilloa ja neilikkaa. Raadista yksi valitsi tämän suosikikseen, muiden mielestä viini ei ollut hintansa arvoinen. Ilmaantuminen teki tällekin viinille hyvää.

Nimen perusteella valittu viini oli Nimbus Estate Single Vineyard Syrah 2012 (Chile; 20,80 €). Inspiraationa oli kotimaista scifiä, Tero Niemen & Anne Salmisen novellikokoelma Nimbus ja tähdet. (Suosittelemme!)

Kuoriaisen viinikellarissa
Konossööri ei ollut koskaan nähnyt niin muhkeita kuoriaisia. Niiden pinta oli lisäksi normaalista poiketen samettinen. Kuoriaisista huolimatta konossööri päätti jatkaa syvemmälle temppeliin. Ilmassa leijuvaan savun hajuun sekoittui mausteiden tuoksua, aivan kuin jossain laitettaisiin ruokaa. 
Hän saapui temppelin sisäpihalle. Suuren kuoriaispatsaan juurelle oli asetettu uhrilahjaksi kulhollinen karhunvatukkaa, kirsikkaa ja herukkaa. Kulhon vierellä oli viinipullo. Konossööri nosti sen vapisevin käsin. Ennen kuin hän ehti avata pullon, kuoriaispatsas äännähti. Ohut kerros kuivaa savea rapisi pois. Valtava, elävä kuoriainen tuijotti konossööriä ärtyneenä. 
Korkinavaajasta ei ollut aseeksi, joten konossööri lähti juoksemaan pakoon.
Viimeisen viinin maku oli maukas, täyteläinen, kypsän marjainen (tummia marjoja), luumuinen, vaniljainen, mausteinen ja jossain määrin myös maanläheinen ja tervainen. Raadista neljä valitsi tämän suosikikseen.

Tallinnasta hankittu viini oli Il Feuduccio Ursonia Montepulciano d'Abruzzo 2005 (Italia; 12,99 € Wine Storessa). Tämän viinin ostimme viime kesänä pelkästään nimen perusteella, sillä Jussilla on vahvasti kytköksiä vuonna 2011 perustettuun kirjalliseen liikkeeseen URSiin (Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio).







Kaiken kaikkiaan illan viinit olivat onnistunut yhdistelmä, vaikka ne hankittiin vain nimen/etiketin perusteella. Babylon's Peak oli mukava noin kympin arkiviini ja Ursonia oikein miellyttävä rustiikkinen italialainen herkku.

Halloween-reseptit toisessa postauksessa.

Scifistiset Halloween-reseptit

Tässä scifistisen viini-illan Halloween-henkiset reseptit. Syöjiä oli viisi, joista kolme oli raavasta miestä, ja jäljelle jäi ehkä muutama nachohippunen.

"Nachos con Karmee"



Chili con carne
1 kg jauhelihaa
780 g (2 purkkia) paseerattu tomaatti - chiliä
2-3 sipulia
380 g (1 purkki) kidneypapuja
valkosipulia, suolaa, pippuria, chiliä

Ruskista jauheliha, lisää valkosipulia maun mukaan ja paseerattu tomaatti - chili. Hauduta kaikessa rauhassa, lisää pavut noin 20 min ennen tarjoilua. Mausta suolalla, pippurilla ja chilillä.

Guacamole
6 avokadoa
1 ruukku korianteria
kymmenkunta kirsikkatomaattia
2 salottisipulia
sitruuna- tai limemehua
suolaa, pippuria, chiliä

Jos olet laiska tai jos avokadot ovat kovia: kuori ja paloittele avokadot ja sipuli, silppua korianteri ja puolita tomaatit, sekoita blenderissä tai sauvasekoittimella. Jos jaksat paneutua tai jos avokadot ovat pehmeitä: hienonna sipuli, korianteri ja tomaatti, muussaa avokado haarukalla ja sekoita. Lisää sitruunamehua niin, että koostumus on sopiva, mausta suolalla, pippurilla ja chilillä.

Queso/juustokastike 
4 dl cheddaria raasteena
4 dl emmental-mozzarellaa raasteena
2 dl maitoa (tarvittaessa enemmän)
1 rkl Maizenaa
1 rkl voita
1-2 salottisipulia tai saman verran kevätsipulia
tuoretta chiliä silputtuna

Sulata voi ja kuullota sipuli miedolla lämmöllä. Lisää juustoraasteet, maito ja Maizena. Sekoita, kunnes juusto on sulanut ja seos on tasaista. (Lisää tarvittaessa maitoa.) Varo, ettei kastike jämähdä pohjaan. Lisää hienonnettua chiliä kastikkeen pinnalle juuri ennen tarjoilua.

Kaada juustokastike kulhoon ja aseta kaiverretun kurpitsan sisään. Asettele kurpitsa, nachoja (meillä 450 g + 200 g bonuspussi) ja guacamole tarjottimelle. Tarjoile salaatin ja chili con carnen kanssa.

Mozzarellasilmäsalaatti


Mozzarellapalloja
Rypäleitä (vihreitä ja tummia)
Balsamicosiirappia (valmiina kaupasta, tavallinen balsamico on liian ohutta)

Leikkaa rypäleen kärjestä kapea siivu ja aseta se mozzarellapallon päälle iirikseksi. Tee pupilli balsamicosiirapilla. Tarjoile salaattipedillä nopeasti, ettei balsamicosiirappi ehdi valua ja levitä. (Loput rypäleistä voi paloitella salaatin sekaan.)

Sadepilvien alla død snø


Kuvasta puuttuu kurpitsasose
Vadelmamelba
400 g vadelmia
1-2 rkl tomusokeria
1-2 rkl sitruunamehua

Puserra vadelmat siivilän läpi. Mausta tomusokerilla ja sitruunamehulla.

Kurpitsasose 
Halloween-kurpitsan sisus
1-2 dl vettä
noin 0,5-1 dl vaniljasokeria
inkivääriä (jauheena), kanelia, neilikkaa, kardemummaa, ripaus muskottipähkinää
2 rkl sitruunamehua

Hauduta kurpitsan sisusta ja vettä kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää sitruunamehu, vaniljasokeri ja mausta jouluisilla mausteilla oman maun mukaan. Soseuta sauvasekoittimella, jos haluat soseesta sileää ja tasaista.

Tarjoile vaniljajäätelön kanssa.

Scifistiset viinit toisessa postauksessa.

torstai 5. marraskuuta 2015

Viña Undurraga 21.10.2015

Saimme kutsun maistelemaan Viña Undurragan viinejä viinimestari Carlos Conchan johdolla Lasipalatsissa. Vuonna 1885 perustettu Viña Undurraga on yksi Chilen vanhimmista viinitaloista. Nykyisin se tuottaa viinejä usealla alueella: Keskuslaaksossa (Valle Central), Curicon ja Rapelin laaksoissa ja viimeisimpänä Leydan laaksossa yhteensä noin 15 miljoonaa litraa vuodessa.

Kuohuviiniä lukuunottamatta kaikki Alkon valikoimissa olevat viinit maksavat alle 10 €.


Undurraga Royal Brut
(60 % Pinot Noir, 40 % Chardonnay; 13,98 €)

J: Valmistettu charmat-metodilla. Tuoksussa oli marjaisuutta ja trooppista hedelmää. Pirteän hapokkaassa maussa oli limeä ja trooppista hedelmää. Kuplat olivat pienet, mutta kestivät kauan.

M: Tämä on illan isännän oma luomus; hedelmäinen, pirteä, raikas ja kevyt skumppa, jossa oli valkoherukkaa ja omenaa ja pehmeät kuplat. Sokeria on 7,22 g/l. Viña Undurragalla on kaiken kaikkiaan 40 vuoden kokemus kuohuviineistä ja niitä on valikoimassa tällä hetkellä 15 erilaista. Kuriositeettina voisi mainita Dulcen, joka on 70 % Cinsautia ja 30 % Chardonnayta.

Santiago 1541 Syrah Cabernet Malbec 2013
(50 % Syrah, 25 % Cabernet Sauvignon, 25 % Malbec; 7,98 €)

J: Väri on hyvin tummanpunainen. Tuoksussa oli savua, tummaa marjaa ja lakritsaa. Maku oli hieman makea ja kirsikkainen, pehmeät tanniinit. Menee joko sellaisenaan tai liharuokien ja juustojen kanssa.

M: Tämä viini on tehty Suomen markkinoille ja se on saanut nimensä Santiagon perustamisvuoden mukaan. Se on tammitettu lastuilla. Tuoksussa oli nahkaa ja savua, maku oli mehuisa, hedelmäinen ja tanniinit ovat pehmeät. Viini ei kuitenkaan ole ärsyttävän makea, vaan sopiva entry level -viini.



Undurraga Carménère 2014
(100 % Carménère; 7,98 €)

J: Tuoksussa oli herukkaa, karhunvatukkaa ja suklaata. Maku oli makea, siinä oli luumua ja mausteita, pehmeät tanniinit tässäkin.

M: Tuoksussa oli nahkaa, mausteita ja mentolia, aavistus autokorjaamoa, tummia marjoja, tummaa suklaata ja lakritsaa. Maku oli makeahko (jep, Carménère) ja mehumainen. Pehmeät tanniinit hiipivät vähitellen esiin ja jälkimaku oli marjainen sekä mausteinen. Tämä oli meidän pöydässämme suosituin viini.

Santiago 1541 Gran Reserva 2012
(40 % Syrah, 45 % Cabernet Sauvignon, 15 % Malbec; 9,99 €)

J: Tuoksussa oli marjoja, minttua, boysenmarjaa ja hilloa. Maku oli makea, hilloinen ja pippurinen. Pitkä jälkimaku. Grilliviini, sopii grillatun naudan ja porsaan kanssa.

M: Tuoksu on täyteläisempi kuin edellisten viinien. Viini oli myös edellisiä tanniinisempi, mutta silti helpohko, marjainen ja mausteinen. Se vaatii jo seurakseen ruokaa.

Vasemmalla Carlos Concha; oikealla ylhäällä betonimunia, joissa kypsytetään yhteensä 1600 litraa sauvignon blancia, chardonnayta tai pinot noiria, oikealla alhaalla illan Lasipalatsin herkullista lohicevicheä, joka oli kuohuviinin kanssa todella hyvää




Aliwen Reserva  2014
(60 % Cabernet Sauvignon, 40 % Syrah; 8,98 €)

J: 70 % sekoituksesta on ikääntynyt ranskalaisessa, amerikkalaisessa ja unkarilaisessa tammitynnyrissä. Tuoksussa oli kirsikkaa, kahvia ja hilloa. Maussa oli pippuria, vaniljaa ja mausteisuutta. Tanniineja oli sen verran, että viini tarvitsi ruokaa seurakseen. Hyvä valinta pihviviiniksi.

M: Aliwen on Chilen Mapuche-alkuperäiskansan kieltä ja tarkoittaa "pyhää puuta". Sen tuoksussa oli nahkaa, kirsikkaa, hilloa, kahvia ja suklaata. Maku alkoi olla täyteläisehkö, tanniininen, mausteinen, marjainen ja savuinen. Tämäkin viini kaipasi seurakseen ruokaa.

maanantai 2. marraskuuta 2015

Viini, ruoka ja hyvä elämä -messut 2015

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Tässä raportti tämän vuoden Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuviikonlopulta.

Yleistä


Tila: messut tuntuivat ahtaammilta kuin aiemmin. Oliko näytteilleasettajia/kävijöitä enemmän vai hämäsivätkö messustandien toisenlainen järjestys ja ruokakojut?

Aika: omat messut menivät laseja ja lippuja jonottaessa ja sen jälkeen paikasta toiseen singahdellessa. Ensi vuonna pitää varata kunnolla aikaa messuilla kiertelyyn niin, etteivät tastingit tai Kirjamessujen ohjelma hajota päivää.

Ruokaliput: ehkä yksi syy pitkiltä tuntuviin jonoihin olivat ruokaliput. Ajatuksena ne olivat hyvä, mutta ensi kertaa käytössä olleina ne herättivät paljon kysymyksiä lipukemyynnissä ja venyttivät jonoja. Lisäksi alueella sai kuitenkin ruokaa myös rahalla, mikä sai koko lipukehäslingin tuntumaan hieman turhalta.

Kokonaisuutena tapahtuma jäi kuitenkin plussan puolelle. Viinien lisäksi annamme kunniamaininnan BBQ on Wheelsin burgerille ja Kimchi Wagonin suupaloille - varsinkin osteri sai messuseuralta kehuja.

Riedel Master Class -tasting




Riedel Master Class -tasting ei edelleenkään ollut viinitasting, vaan lasitasting. Itse show oli melkeinpä sama kuin viime vuonna, mutta venyi tällä kertaa puoli tuntia yli ajan eikä keskimmäistä suklaata ehditty fiilistellä ollenkaan. Jussi pääsi tänä vuonna mukaan tastingiin toisin kuin vuosi sitten, arvosti nesteen virtauksen havainnollistamista kylmän veden avulla ja yllättyi vanhasta kunnon "tämä viini maistuu paremmalta muovimukista" -jekusta. Marjut taas arvostaa karttuvaa Riedel-kokoelmaa. Tasting pidettiin messukeskuksen Kokoustamon puolella kaukana varsinaisista messuista, joten myös kunto kohosi sinne ja takaisin hölkätessä.

Viime vuodesta poiketen myös viinit päätyivät tällä kertaa kuvaan.



Vuoden viinit 2015 -tasting


Antti Rinta-Huumon vetämässä tastingissa esiteltiin Vuoden viini 2015 -ehdokkaat. Tuloksia saa jännätä vielä reilun kuukauden verran: voittajat ilmoitetaan 11.12. ilmestyvässä Viini-lehdessä.

Leyda Sauvignon Blanc Lot 4 2014
(Sauvignon Blanc, Chile; 12,99 €)

M: Tämä oli niin tyypillinen Sauvignon Blanc, että sen tunnisti ensinuuhkaisulla: runsaasti herukanlehteä, jonkin verran karviaista. Maku oli herukkainen ja karviasmarjainen, tasapainoinen, pirteän hapokas ja raikas. Harmi, että minulla on tällä hetkellä jonkinlainen Sauvignon Blanc -väsy enkä osannut arvostaa viiniä ollenkaan. Veikkaan kuitenkin tätä valkoviinisarjan voittajaksi. (Tastingiin osallistuneista 12 äänesti viinin suosikikseen.)

J: Väri oli vaalean hailakka. Tuoksusta löytyi lähes ainoastaan herukanlehteä ja karviaista. Samoja aromeja löytyi myös mausta, joka oli hapokas ja sitruksinen. Sopisi savukalan tai muun rasvaisen kalaruoan seuraksi. Tämä oli suosikkini valkoviineistä.

La Soufrandise Pouilly-Fuissé Vieilles Vignes 2013
(Chardonnay, Ranska; 21,90 €)

M: Viinin tuoksu oli aluksi makeahko ja hedelmäinen, siinä oli sitrusta, hunajaa, aprikoosia ja ehkä jopa aavistus petroolia. Myöhemmin tuoksussa oli myös toffeeta ja paahteisuutta sekä melonia, omenaa ja pähkinää. Maku oli aluksi kuivahko, hedelmäinen, raikas ja vaniljainen. Ilmaatuessaan se muuttui makeammaksi ja oli persikkainen, paahteinen, pähkinäinen ja omenainen. Tämä oli oma suosikkini. (18 ääntä)

J: Väri oli kellertävä, hieman edellistä viiniä tummempi. Tähän viiniin käytetyt rypäleet ovat vähintään 75 vuotta vanhoista köynnöksistä. Makeassa tuoksussa oli aprikoosia, hunajaa, toffeeta ja omenaa. Maussa oli vaniljaa, hedelmäisyyttä ja toffeeta. Kevyen hapokas, tämän kanssa voisi syödä lohta, nieriää tai vaaleaa lihaa.

Trimbach Pinot Gris Réserve 2012
(Pinot Gris, Ranska; 19,90 €)

M: Tuoksu oli aluksi öljyinen ja petroolinen, mutta kuitenkin hedelmäinen. Myöhemmin se muuttui makeammaksi, mausteiseksi, hieman sitruksiseksi ja parfyymiseksi. Mieleen tulivat myös sokerikuorrutetut marmeladit. Maku oli makea, mutta hapokas, aprikoosinen, hedelmäinen, hunajainen ja makean mausteinen. (32 ääntä; tastingiin osallistuneiden ylivoimainen suosikki.)

J: Tätä viiniä tuotetaan vain hyvinä satovuosina. Tuoksussa oli sitrusta, mineraalisuutta, rusinaa ja eksoottista hedelmää. Makeahkosta mausta löytyi hunajaa ja aavistus pähkinää. Sopii makeutensa vuoksi mausteisten ruokien kanssa. Veikkaan tätä sarjan voittajaksi.

Zenato Ripassa Valpolicella Superiore 2011
(Rondinella, Oseleta, Croatina, Corvina, Italia; 19,97 €)

J: Väri oli syvän tummanpunainen. Tuhdissa tuoksussa oli nahkaa, boysenmarjaa, mausteisuutta, pippuria ja luumua. Maku oli hyvin tanniininen ja siitä löytyi pippuria, luumua ja taatelia. Vaatii ilmaantumista. Tämän kanssa voisi syödä kovia suolaisia juustoja tai riistaa.

M: Viinin tuoksu oli pehmeä, makean mausteinen, luumuinen, viikunainen ja pippurinen. Maku ei ollut niin täyteläinen kuin toiveikkaasti luulin, vaan tanniininen, mausteinen, nahkainen, marjaisan mehukas ja siinä oli kirsikkaa, karpaloa ja puolukkaa. (24 ääntä)

Luigi Bosca Cabernet Franc 2011
(Cabernet Franc, Argentiina; 17,89 €)

J: Väri oli punertava, edellistä viiniä vaaleampi. Tuoksussa oli kumia, mustaherukkaa ja yrttejä. Maku oli täyteläinen ja hyvin tanniininen. Tämä on ehdottomasti ruokaviini, jonka kanssa tulisi syödä mediumiksi paistettua lihaa.

M: Viinin tuoksu oli nahkainen, mausteinen, marjainen, mustaherukkainen ja savuinen. Maku oli tanniininen ja hapokas, tasapainoinen, hedelmäinen, täyteläinen, paahteinen ja herukkainen. Ehdottomasti ruokaviini. (7 ääntä)

Coma Vella 2007
(Merlot, Syrah, Garnacha Peluda, Garnacha País, Cariñena, Cabernet Sauvignon, Espanja; 31,90 €)

J: Väri oli kohtuullisen punainen. Tuoksusta löytyy yrttejä, mustapippuria, mustikkaa, multaa ja hillomaisuutta. Tuoksu oli jotenkin portviinimäinen. Maku on mehevän täyteläinen, marjainen ja hilloinen. Pehmeät tanniinit. Sopii riistan tai poron seuraksi. Tämä oli suosikkini ja veikkaan sitä myös sarjan voittajaksi.

M: Viinin tuoksu oli makea, marjainen, mausteinen, hieman robusti ja multainen, hilloinen ja yrttinen. Aluksi tanniinit kuivattavat suuta, mutta ilmaantumisen jälkeen maussa oli myös hillomaisuutta ja mausteita. Tämä oli oma suosikkini ja myöskin voittajasuosikkini. (30 ääntä)

Talvikauden viinit ja Penfold's -tasting




Saimme kutsun Servaalin osastolle Talvikauden viinit ja Penfold's -tastingiin. 

Anselmann Riesling 2014
(Saksa; 11,48 €)
Mukava puolikuiva, petroolinen, sitruksinen, hedelmäinen ja hunajainen Riesling, joka maistuu vieläkin makeammalle sinihomejuuston kanssa. Sopii rentoon illanviettoon.

Durius Tempranillo 2012
(Espanja; 9,98 €)
Multaa, nahkaa ja kellaria. Se on varsin muheva, roteva ja ryhdikäs Tempranillo, jonka maussa on mausteita, pippuria ja tanniineja ja joka toimii hyvin rasvaisen salamin kanssa. Durius voitti keväällä Vuoden viini 2015 -kilpailussa alle 11 euron eurooppalaisten punaviinien sarjan.

Penfold's Kalimna Bin 28 2012
(Australia; 22,90 €)
Boysenmarjaa, herukkahilloa, luumua, pippuria ja mausteita, 12 kk tammessa. Maku on tanniininen ja pippurinen, mutta jollain tavalla pehmeämmän tasapainoisempi kuin Duriusin. Sopii pihvin kanssa.

Recioto della Valpolicella Rive Scaligere
(Italia, ei saatavilla Alkosta)
Kypsää marjaa, rusinaa, luumua. Kiva jälkiruokaviini, jonka sitruunan hapokkuus saa maistumaan vielä makeammalta.

Chocolate in a Bottle
(Ranska; saatavilla Alkon tilausvalikoimasta joulukuun alussa, hinta noin 22 euroa)
Illan yllätysskumppa! Tuoksuu wienernougat'lle, maistuu wienernougat'lle. Kuohuviini on valmistettu kaakaon ja hasselpähkinöiden kanssa, ei esanssista. Yksi lasillinen oli hyvää, pullollinen alkaisi jo tökkiä, joten kannattaa kutsua kaverit kylään suklaarasian kanssa.

Muut mieleen jääneet messuviinit



Wolfberger (W) Crémant d’Alsace Organic Brut
(Riesling, Pinot Gris, Pinot Blanc, Pinot Noir, Chardonnay, Ranska; 14,90 €)
Tämä Wolfbergerin uutuuskuohari saapui Alkoon 19.10. Tuoksussa on sitrusta, ruohoa ja päärynää. Maku on kepeän sitruksinen. Kiva peruskuohari, sopisi kesäiseksi seurustelujuomaksi tai vaalean kalan seuraksi.

Recaredo de Relats Gran Reserva Cava Brut Nature 2010
(Espanja; 25,90 € Alkon tilausvalikoimassa)
Biodynaamisesti viljelty cava. Tuoksussa on paahteisuutta, ananasta ja sitrusta. Maku on hyvin paahteinen. Hyvin pienet kuplat. Sopisi myös vähän raskaamman ruoan ruokajuomaksi, ehkä jopa blinien kanssa.


Ferreira 10 Years White Port
(Portugali; 17,90 €)
10 vuotta tammitynnyrissä kypsytetyn viinin väri on vaalea. Tuoksussa on rusinaa, pähkinää, hunajaa ja taatelia. Makeassa maussa on tuoksun tavoin rusinaa ja pähkinää. Lämmittää mukavasti. Sopii kylmiin syysiltoihin tai vaikka jouluaterian jälkiruokaviiniksi.



Chateau Carsin Cadillac 2008 ja 2010
Illan kruunaavat aina Chateau Carsinin jälkiruokaviinit. Makeaa, hunajaista, hyvää kuten aina.

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

HOK-Elanto juhlaoluet

HOK-Elanto täytti tänä vuonna 110 vuotta ja teetätti sen kunniaksi kaksi juhlaolutta, yhden vaalean lagerin ja yhden tumman lagerin.

Mitkä oluet?
HOK-Elanto 110 v vaalea juhlalager (Bryggeri, hinta 3,25 €)
HOK-Elanto 110 v tumma lager (Suomenlinnan panimo, hinta 3,65 €)

Minkä kanssa nautittu?
Sellaisenaan.

Mitä etiketti lupaa?
Historiallisen kuohuvaa olutta.

Kommentit

M: Maistuu oluelle.

J: Juhlalagerin tuoksussa on mallasta, ruohoa ja sitrusta, ehkä aavistus toffeeta. Maku on hedelmäinen, maltainen ja aavistuksen makea. Jälkimaku on kitkerän humaloitu. Ei ihan niin vetinen kuin peruslagerit. Sopii saunaolueksi tai paistetun makkaran kanssa. Arvosana 0.


M: Ei nyt ihan pahaa, melkein juotavaa.

J: Tumman lagerin miedossa tuoksussa on hieman paahteisuutta ja kahvia. Maku on makean paahteinen, kahvia ja taatelia. Sopisi jouluolueksi. Arvosana +.