Rio ohoi!

Rion olympialaiset alkavat pian, ja Alkon valikoimiin on saapunut brasilialaisia oluita ja Vinícola Saltonin viinejä. Testasimme potentiaaliset kisakatsomon juomat.



Brasiliassa on viljelty viiniä suunnilleen yhtä kauan kuin Chilessä ja Argentiinassa, mutta ei aivan yhtä menestyksekkäästi. Portugalilaiset siirtokuntalaiset istuttivat 1500-luvulla ensimmäiset viiniköynnökset, mutta törmäsivät ilmaston ja maaperän aiheuttamiin ongelmiin. Viljelyä ja viininvalmistusta jatkettiin kuitenkin sinnikkäästi. 1800-luvun edistysaskeleita olivat amerikkalaisten hybridilajikkeiden, italialaisten maahanmuuttajien tuomien Barberan, Muscatin sekä Trebbianon ja Baskimaalta tuodun Tannatin kasvattaminen. 1970-luvulta alkaen kansainvälinen kiinnostus ja investoinnit ovat kehittäneet brasilialaisten viinien valmistusmenetelmiä ja laatua.

Kuuman ja kostean ilmaston takia suurin osa Brasiliasta ei sovellu viininviljelyyn, ja viinintuotanto onkin keskittynyt enimmäkseen maan eteläosiin. Viiniköynnöksiä viljellään kaikkiaan noin 89 000 hehtaarin alueella, mutta valtaosa tuotannosta on syötäviä rypäleitä. Vitis Vinifera -lajikkeita viljelee vain noin 150 viinitilaa noin 10 000 hehtaarin alueella. Punaisista lajikkeista viljellyin on on Cabernet Sauvignon, sen jälkeen tulevat Merlot, Pinot Noir ja Tannat. Valkoisista lajikkeista viljellyin on Chardonnay, muita suosittuja lajikkeita ovat Semillon, Muscat ja Welschriesling.

Brasiliassa tuotetaan noin 270 miljoonaa litraa viiniä vuodessa, mikä tekee maasta eteläisen pallonpuoliskon viidenneksi suurimman ja maailman 15. suurimman viinintuottajan. Kulutus on suurimmaksi osin kotimaista, vain noin 2,7 miljoonaa litraa tuotannosta menee vientiin.



Brazil Intenso Brut 

(Glera; 12,98 €)
Alkon valikoimaan päätynyt Brazil Intenso Brut on tehty proseccosta tutusta Glera-rypäleestä - ja jotain hyvin proseccomaista tässä Charmat-menetelmällä valmistetussa kuohuviinissä on. Ensin se ei tunnu tuoksuvan tai maistuvan oikeastaan miltään, mutta etsivä löytää. Tuoksussa on päärynää ja limeä ja tuoksua mukaileva kirpeä maku on kevyt, greippisen hapokas, hieman mausteinen ja aavistuksen päärynäinen. Jussi tykkäsi tästä enemmän kuin Marjut, joka piti tätä liian happamana ja ostaisi edelleen Viña Undurraga Royal Brutia, jos eteläamerikkalaista skumppaa pitäisi saada. Kyllä tällä suomalaisten pistesijoja skoolaa, mitaleiden varalle laitetaan samppanja kylmään.



Salton Paradoxo Chardonnay 2013

(Chardonnay; 14,08 €)
Alkon valikoiman valkoviini ei olekaan Intenso, vaan Paradoxo. Sen tuoksussa on päällimmäisenä tammea ja greippistä hapokkuutta, tarkemmin tutkittuna myös ananasta ja trooppista hedelmää. Maun mausteinen tammisuus tyrmää ensin muut aromit, mutta sen alta paljastuu samanlaista greippisyyttä kuin kuohuviinissä. Happoja on kuin maratoonarin pohkeissa kisan päätteeksi, ja viinin hedelmäisyys jää ikävästi paitsioon. Tämä viini ei ole kepeä seurustelujuoma, vaan ennemminkin ruokaviini. Sen kanssa voisi tarjota esimerkiksi rasvaista kalaa tai pasta carbonaraa. 14 euroa tuntui hieman liian tyyriiltä hinnalta.



Salton Intenso Tannat 2013

(Tannat; 14,08 €)
Aluksi viinin tuoksussa on kumia, nahkaa ja minttua/eukalyptusta sekä tummia marjoja, luumua ja viikunaa. Viini on ärhäkän tanniininen, kitkerä kuin miesten keihään kakkossija, ja tuntuu siltä, että tanniinien takana piilottelee vain pliisu peruspunkku. Maussa on eukalyptusta ja tummia marjoja, hieman pippuria ja mausteita. Kärsivällisyys palkitaan, kun viini pehmenee ilmaantumisen myötä ja saa tuoksuun ja makuun lisää hedelmäisyyttä. Mikään seurustelujuoma tämä(kään) viini ei ole, mutta medium-kypsän lihan seurana se toimii mukavasti. Jussi tykkäsi tästäkin ja piti hinta-laatusuhdetta kohtuullisena, Marjutin mielestä 14 euroa oli tästäkin viinistä hieman liian kallis hinta. Kun tämän korkkaa 50 km kävelyn alussa ja tyrkkää jääkaappiin puoleksi tunniksi kisan loppumetreillä, voittajan saapuessa maaliin viini on ehtinyt hengittää jo melko sopivasti.
Tannat: alunperin Ranskasta, nykyisin Uruguayssa lähes kansallisrypäle. Yleisimmin sitä käytetään sekoitteissa, mutta Etelä-Amerikassa siitä tehdään myös lajikeviinejä. Tannat-viinit ovat rypäleen nimen mukaisesti erittäin tanniinisia, vadelmaisia/vadelmahilloisia, tervaisia, täyteläisiä ja hedelmäisiä.

Viinikolmikko sijoittuu palkintopallille seuraavasti: kultaa punaviinille, hopeaa kuohuviinille ja pronssia valkoviinille. Brasilialaisia viinejä oli hauska kokeilla ja ne painivat suunnilleen samassa sarjassa muiden suunnilleen samanhintaisten eteläamerikkaisten viinien kanssa, mutta vaikea sanoa, ostaisimmeko näitä uudelleen. Jussin mielestä ne olivat hintansa arvoisia, Marjutin mielestä eivät ihan. Summa summarum: viinit yllättivät yhtä paljon kuin Usain Boltin voitto 100 m kisassa.

Oluisiin keskitytään seuraavassa postauksessa. Sitä odotellessa Teflon Brothersin virallinen kisabiisi (koska Dingon Rio ohoista ei löytynyt kunnon versiota):