torstai 30. maaliskuuta 2017

Atlantis Albariño 2015



Mikä viini?
Atlantis Albariño 2015 (DO Rias Baixas, Espanja; 100 % Albariño; 14,98 €. Näytepullo Norex Selected Brandsilta.)

Minkä kanssa nautittu?
Uuniperuna savusiikatäytteellä

Mitä etiketti lupaa? 
Hedelmäisyyden ja hapokkuuden tasapainoa

Mitä rypäle lupaa?
Albariño: aromaattisia viinejä, aprikoosia, persikkaa, sitrusta, omenaa, banaania, mantelia, hapokkuutta ja mineraalisuutta, meren lähellä kasvaneissa rypäleissä usein suolaisuutta

Viini muualla 
Vintae
Norex

Kommentit 

M: Viinin tuoksu on öljyinen, sitruksinen ja trooppisen hedelmäinen, siinä on ananasta ja kypsää omenaa ja hieman mausteisuutta. Viinin suutuntuma on täyteläisehkö ja öljyinen, maku on tuoksua mukailevasti hapokas, sitruksinen ja trooppisen hedelmäinen, omenainen ja persikkainen. Pitkässä jälkimaussa on kypsää hedelmää, sitrusta, mausteita ja pientä pippurisuutta. Viini sopii hyvin ruokajuomaksi, sen hapokkuus ja hedelmäisyys ovat mukavasti tasapainossa ja komppaavat hyvin savukalaa ja lisukkeena olevaa salaattia. Muutenkin viini on varsin mukava nyt keväällä, kun ilmat alkavat lämmetä ja tekee mieli vaihtaa punaviineistä valkoviineihin, mutta ne kaikkein kepeimmät valkoviinit eivät vielä maistu. Arvosanaksi viini saa +.

J: Viini on väriltään kirkas, vaalea sitruuna. Tuoksussa on trooppista hedelmää, sitrusta, mineraalisuutta ja ananasta. Maku on täyteläinen, hieman öljyinen, sitruksinen, trooppisen hedelmäinen, mangoinen ja kypsän omenainen. Happoja on jonkin verran. Sitruksinen jälkimaku kestää melko kauan. Rasvaisen kalaruoan kanssa viini sopi hyvin ja se voisi sopia myös äyriäisten ja aasialaisen ruoan kanssa. Oikein hyvä ja monitahoinen viini, arvosanaksi annan +.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Suomi 100 -oluet: Svaneke Säkkijärven Polkka

Suomi 100 -juomien testaaminen jatkuu. Viinien lisäksi tarjolla on juomia muistakin maista: Viro tarjoaa satavuotiaalle Suomelle Vana Tallinnan lakritsaversiota ja Tanska lakritsaolutta. Rakkaasta naapuristamme Ruotsista ei juhliin löytynyt mitään juotavaa.



Mikä olut?
Säkkijärven Polkka (Svaneke Bryghus)
Oluttyyppi: porter
Alkoholia: 6,5 %
Katkeruus: 33,1 EBU
Väri: 158 EBC
Kantavierre: 14,6 °P
Hinta: 5,99 € Alkossa

Minkä kanssa nautittu?
Sellaisenaan

Mitä valmistaja lupaa?
Valmistettu Alkolle juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea.

Mitä oluttyyppi lupaa?
Porter on englantilainen tumma pintahiivaolut, jota on valmistettu 1700-luvulta lähtien. Oluen tumma väri ja kevyen paahteinen aromi johtuvat valmistuksessa käytetyistä tummista maltaista. Porteriin käytettyjä maltaita ei paahdeta kuten stoutin maltaita. Maussa on tyypillisesti kahvia, lakritsaa, suklaata, toffeeta ja karamellisuutta.

Kommentit

M: Maistuu oluelle.

J: Suomi 100 -oluista ensimmäisenä maistoon pääsi Svaneke Säkkijärven Polkka. Olutta myydään Suomessa Suomi 100 -oluena, mutta käytännössä se on Svaneken Baltic Liquorice Porter uudella etiketillä. Olut on väriltään musta, beigeä vaahtoa muodostuu kaadettaessa runsaasti. Tuoksussa on kahvia, paahteisuutta, lakritsaa ja viikunaa. Makea maku myötäilee tuoksua, mutta lakritsaisuus korostuu. Mukana on myös hieman salmiakkia. Jälkimaussa on kahvia ja lakritsaa. Ihan kiva, mutta ei aiheuttanut kovin suuria tunteita. Arvosana 0.

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Suomi 100 -viinit: Château Carsin, Wine Gallery, Sametti


Raatimme palasi viktoriaaniselta seikkailulta onnellisesti nykyaikaan ja perehtyi Chez Loppasuilla Alkon valikoiman Suomi 100 -viineihin (tai tarkemmin sanottuna osaan niistä). Bordeaux'n alueen viinit olivat hyvin edustettuina jo Alkon ensimmäisessä hinnastossa vuonna 1932, ja siksi Suomi 100 - viinivalikoima ja sen myötä illan viinikattaus ovat/olivat myös Bordeaux-painotteisia.

Viinien kanssa tarjosimme Suomi 100 -teemaista ruokaa: alkuruokana Jaloviina Tammella maustettuja pororullia ja Teerenpeli Suomi 100 Juhlaviskillä maustettuja lohirullia, pääruokana samalla viskillä maustettuja hunajaisia uunijuureksia ja puikulaperunoita karjalanpaistin kanssa ja jälkiruokana Himahellan Napue Cranberry Gin & Tonic -vaahdon inspiroimaa puolukka-gini-liköörillä maustettua rukiista hyydykekakkua eli vispipuurokakkua. (Rullien ja kakun reseptit postauksen lopussa.)



Wine Gallery Suomi Finland 100 Champagne Brut
(AC Champagne, Ranska; 40 % Chardonnay, 40 %  Pinot Noir, 20 % Meunier; 34,90 € / Viinimaa)
Alkumaljamme oli Alkon valikoiman ainoa Suomi 100 -samppanja, Ayalan tuottama erittäin kuiva perinteinen Chardonnay-Pinot Noir-Meunier -sekoitus. Raatimme innostui vertaamaan kirpeän hapokasta samppanjaa lapsuuden ajan kirpsakoihin hedelmäkarkkeihin kuten mansikkaremmiin. Paahteisesta samppanjasta löytyi myös herukanlehteä, sitrusta ja raakaa metsämansikkaa. Samppanja oli pirteä, ja raatimme arvosti sen hinta-laatusuhdetta.
Wine Gallery on Altian Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi lanseeraama viinisarja. Pullojen etikettien kuvat ovat peräisin Tove Janssonin freskoista - lue Viinimaan sivuilta lisää.


Alkupalojen kanssa tutustuimme valkoviineihin.

Blanc de Carsin Suomi Finland 100 2015 
(AC Bordeaux, Ranska; Sémillon, Sauvignon Blanc; 12,49 €)
Ensimmäisen valkoviinin tuoksu oli mieto ja hedelmäinen.Sen tuoksu oli sitruksinen, pähkinäinen, hunajainen ja kermainen, lisäksi myös hieman mineraalinen. Herukka ja karviainen tuntuivat hentoina trooppisen hedelmäisyyden seassa. Suutuntuma oli tuoksun lailla lempeä ja hieman öljyinen, maku taas sitruksinen, yrttinen ja hieman mausteinen. Jälkimaussa oli sitruksen lisäksi hieman pähkinää ja trooppisia hedelmiä.

Wine Gallery Suomi Finland 100 Bordeaux Blanc 2015 
(AC Bordeaux, Ranska; 90 % Sauvignon Blanc, 10 % Sémillon; 14,99 € / Viinimaa)
Toinen valkoviini on U.D.P.R. for Neippergin tuottama ja myöskin Ranskasta Bordeauxin alueelta. Viinissä on hallitsevana rypäleenä Sauvignon Blanc eli rypäleiden sekoitussuhde kääntyi toisin päin kuin ensimmäisessä viinissä. SB-vetoisuuden huomasi selvästi: viinin tuoksu oli pistävämpi kuin ensimmäisen, siinä oli SB:lle tyypillistä karviaista ja herukkaa ja niiden lisäksi myös aprikoosia. Viinin maku oli täyteläisempi ja hapokkaampi kuin ensimmäisen ja mukaili tuoksua karviaisellaan ja herukallaan.

Summa summarum
Molemmat viinit olivat pirteitä ja hedelmäisiä yleisviinejä, joissa oli hieman karviaisen hapokkuutta. Erojakin oli: Carsin oli lempeämpi, Wine Gallery taas hieman terävämpi ja särmikkäämpi. Raatilaisten äänestyksessä Carsin voitti täpärästi 3-2, joten lempeä tyylisuunta sai tällä kertaa enemmän kannatusta.



Pääruoan myötä oli aika siirtyä punaviinien pariin.

Rouge de Carsin Suomi Finland 100 2014
(AC Cadillac Côtes de Bordeaux, Ranska; 14,96 €)
Ensimmäinen punaviini oli valkoviinin tavoin pehmeä ja lempeä, hillomaisen herukkainen ja mustikkainen sekä mausteinen (neilikkaa, vaniljaa). Sen tanniinit olivat pehmeät ja marjaisa maku mukaili tuoksua. Viini oli helppoa, miellyttävää juotavaa ja sopisi hyvin lihapatojen seuraksi.

Wine Gallery Suomi Finland 100 Bordeaux Rouge 2014 
(AC Haut-Médoc, Cru Bourgeois, Bordeaux, Ranska; 14,99 € / Viinimaa)
Château Liversanin tuottaman punaviinin tuoksu oli kuivempi kuin Rouge de Carsinin ja siinä oli herukkaa, nahkaa, yrttejä ja hieman savua. Myös viinin maku oli kuivahko, yrttinen, herukkainen ja nahkainen. Tämä viini tuntui rapsakoiden tanniiniensa takia tiukemmalta ja nuoremmalta kuin Carsinin, vaikka ne ovat samaa vuosikertaa. Seurakseen se kaipasi hieman raaemmaksi jätettyä lihaa.

Summa summarum
Punaviinit jatkoivat valkoviinien linjalla mukavina, herukkaisina perusviineinä: Carsin oli mukavan lämmin ja pehmeä, jopa lohduttava, Wine Gallery taas Carsinia kuivempi ja terävämpi. Pehmeys ei punaviinien puolella saanut kannatusta ja raatilaisten mielipide kallistui särmikkäämmän Wine Galleryn hyväksi 4-1.



Finnviini Sametti
(Suomi; mustikka; 19,50 €)
Jälkiruoan kanssa tarjosimme marjaviinirakkauttamme vuoden takaa, Finnviinin herkullista Samettia. Makea, mustikkainen viini sopi puolukkaisen jälkiruoan kanssa erinomaisesti. Suomi 100 -valikoimassa näkisi mielellään enemmänkin kotimaisia marjaviinejä, jos ne olisivat yhtä hienoja kuin tämä.

Lohi- ja pororieskarullat


6 suorakulmion muotoista rieskaa (esim. Fazerin rullarieska)

Savuporotäyte (3 rullaa)

100 g kylmäsavuporoa
1 pieni tai 1/2 isoa punasipulia
1/2 ruukkua persiljaa
100 g piparjuurituorejuustoa
150 g maustamatonta tuorejuustoa
3 rkl Jaloviina Tammea

Pilko sipuli ja anna sen maustua Jaloviina Tammessa sen aikaa, kun pilkot poron ja persiljan. Sekoita ainekset tahnaksi.

Kylmäsavulohitäyte (3 rullaa)

150 g kylmäsavulohta
1/2 ruukkua tilliä
1 varsi kevätsipulia
200 g ruohosipulituorejuustoa
50 g maustamatonta tuorejuustoa
3 rkl Teerenpeli Suomi 100 Juhlaviskiä

Pilko lohi ja anna sen maustua sen aikaa viskissä, kun pilkot tillin ja sipulin. Sekoita ainekset tahnaksi.

Täytä rieskat ja kääri rullalle. Kääri rullat yksitellen kelmuun ja anna levätä jääkaapissa yön yli.


Rukiinen puolukka-gini-hyydykekakku eli vispipuurokakku


Pohja

30-40 g hapankorppua (3-4 viipaletta)
150 g digestiivikeksejä (10 kpl)
80 g voita

Murskaa hapankorput ja keksit, sulata voi. Sekoita ainekset tasaiseksi taikinaksi (sulata tarvittaessa lisää voita, jos pohja näyttää jäävän liian kuivaksi). Painele pohja irtopohjavuokaan (halkaisija 24 cm) ja laita jääkaappiin siksi aikaa, kun valmistat täytteen.

Täyte

4 dl jäisiä puolukoita
2 valkuaista
1 1/2 dl tomusokeria
1/2 dl Helsinki Distilling Company Puolukka-Gin Likööriä
1 dl Russchiania
5 liivatelehteä
(minttua)

Koristeeksi puolukoita, tomusokeria, mintunlehtiä (ja kermavaahtoa)

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Sekoita tekosekoittimessa jäiset puolukat, valkuaiset, tomusokeri ja likööri (ja minttu) vaahdoksi. Kuumenna 1/2 dl Russchiania esimerkiksi mikrossa, liuota siihen liivatteet. Sekoita liivate-Russchian-seokseen loput 1/2 dl Russchiania. Tehosekoittimen käydessä kaada seos nauhana puolukkavaahdon sekaan. Kaada täyte pohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli. Koristele valmis kakku tomusokerissa kieritetyillä puolukoilla ja mintunlehdillä. (Jos haluat vispipuuromaisemman tunnelman, tarjoa lisäksi kermavaahtoa.)

Tällä täytemäärällä kakusta tulee melko matala, joten jos haluat korkeamman kakun, tee täytettä 1,5-kertainen tai tuplamäärä.

torstai 23. maaliskuuta 2017

Stadin panimo -tasting Captain Corvuksessa 15.3.2017

Jussi kävi Captain Corvuksen oluttastingissa, jonka aiheena oli tällä kertaa Helsingin Suvilahdessa sijaitseva Stadin panimo. Hinta oli 15 €, jolla sai maisteltavaksi viisi olutta.


Ensimmäinen olut oli American lager, jota valmistetaan kahta eri versiota. Tastingissa ollut ravintolamyyntiin tarkoitettu versio on maitokauppaversiota hieman vahvempi, siinä on alkoholia 5,3 %. Tuoksussa oli greippiä sekä sitrusta ja maussa oli niiden lisäksi myös häivähdys appelsiinia. Jälkimaku oli keskikatkera. Sokkotastingissa olisin arvellut tämän olevan IPA:a. Vaaleista oluista tämä oli suosikkini.

Seuraava olut American Red Wheat Ale tarjosi samanlaista aromimaailmaa kuin American Lager, mutta maussa oli maltaisuutta sekä hieman karamellisuutta. Kolmantena maistettu South Pacific oli etiketin mukaan IPA, mutta panimon kotisivujen mukaan IPL eli India Pale Lager. Tuoksussa oli trooppista hedelmää, ananasta ja mangoa. Samat elementit olivat myös maussa lisättynä sitruksella sekä kevyellä maltaisuudella.

Seuraava olut oli Tropical Stout. Tuoksussa oli suklaata ja vähän kahvia, maku oli suklainen. Jälkimaussa oli aavistus banaania, mutta muuten tämä ollut kovin trooppinen. Viimeinen olut oli American Imperial Porter. Tuoksussa oli paahteisuutta, taatelia, kahvia ja hieman greippiä. Maku oli taatelinen, kahvinen ja lakritsainen. Ei ehkä yllätä, että tämä oli suosikkini tastingin oluista.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Ravintola Basen viiniklubi 14.3.2017: Veneto

La Dolce Vita -viikonloppuna alkanut Italia-teema jatkui, kun Ravintola Basen viiniklubissa tutustuttiin Veneton viineihin Hartwa-Traden Ville Porkan ja Piipa Kämpin johdolla.

Uudet tastinglasit pääsivät testiin

Perlage Canah Brut Prosecco Superiore
(DOCG Prosecco Superiore di Valdobbiane; 100 % Glera; 14,46 €)
Illan aloittaneen proseccon väri oli vaalea sitruunankeltainen. Sen tuoksussa oli tuttua päärynää ja omenaa sekä pirteää sitrusta. Viinin maku oli hieman tyypillistä proseccoa kuivempi ja hapokkaampi, mutta silti tuoksun mukaisesti päärynäinen, omenainen ja sitruksinen ja yllättävän täyteläinenkin. Ihan kiva.

Cesari Pinot Grigio delle Venezie
(IGT delle Venezie; 100 % Pinot Grigio)
Illan valkoviini ei ollutkaan Veneton alueen klassikko Soave, vaan oljenkeltainen, trooppisen hedelmäinen, sitruksinen ja hieman mausteinen Pinot Grigio. Sen tuoksussa oli ananasta, mangoa, litsiä ja kypsää päärynää. Hedelmäisyys sai kuivan viinin tuntumaan makeammalta kuin mitä se olikaan, muuten maku oli kevyt ja kohtalaisen hapokas, toisaalta myös hieman öljyinen. Jälkimaku oli makea ja trooppisen hedelmäinen. Pirteä Pinot Grigio sopisi hyvin kauniin kesäpäivän viiniksi.



Cesari Jùsto
(IGT Veneto; 80 % Merlot, 20 % Corvina; 11,50 € / Hartwa-Trade)
Illan ensimmäinen punaviini oli appassimento-menetelmällä tehty Merlot-vetoinen Jùsto. Siihen käytetyistä rypäleistä ainakin osa, ellei jopa valtaosa, on kuivattu 20 päivän ajan, mutta tarkempaa tietoa valmistusmenetelmästä ei tähän hätään löytynyt. Viinin tuoksu oli kypsän marjaisa (boysenmarjaa, karpaloa, viikunaa) ja siitä erotti myös mausteita ja aavistuksen maanläheisyyttä. Hapokas maku myötäili tuoksua marjoillaan ja mausteillaan. Appassimento-menetelmällä saa viiniin hyvä dokabiliteetin - ja olihan sen hinta-laatusuhde kohdallaan.

Cesari Valpolicella Classico
(DOC Valpolicella Classico; 75 % Corvina, 25 % Rondinella)
Toinen punaviini oli Veneton alueen klassikko Valpolicella. Sen tuoksu oli hilloisan marjaisa ja herukkainen, yrttinen ja vaniljainen ja maku puolestaan makeahkon marjaisa, mutta raikas ja hapokas, kevyen tanniininen ja hieman yrttinen. Amaronea odotellessamme ja tasting-laseja vertaillessamme tämä viini jäi hieman paitsioon, mutta jos lautasella olisi ollut pizzaa, se olisi varmasti saanut enemmän huomiota osakseen.

Tämän viinin kohdalla huomasimme myös, että tastinglasien päivitys kannatti. Seurueessamme nimittäin valiteltiin, että standardilasissa olleen viinin tuoksusta ei saa mitään irti, mutta uusissa laseissa se antoi paljon enemmän.

Cesari Amarone della Valpolicella Classico
(DOCG Amarone della Valpolicella Classico; 70-75 % Corvina, 20 % Rondinella, 5 % Molinara)
Veneto-ilta ei tietenkään ole täydellinen ilman Amaronea - eikä Amarone-väsymys vielä vaivaa, vaikka niitä onkin maisteltu jo useita lyhyen ajan sisällä. Tämän Amaronen tuoksu oli marjaisa ja yrttinen, kirsikan, kuningatarhillon ja taatelin lisäksi siitä erotti hieman nahkaa, yrttejä ja vaniljaa. Viinin maku oli sekä hapokas että tanniininen, tuoksussa olleiden marjojen ja yrttien lisäksi siinä oli myös pippuria. Amarone oli (ei ollenkaan yllättäen) seurueemme suosikki.



Maistelulautasella tarjoiltiin tomaatti- ja basilikabruschetta, aurinkokuivattua tomaattia, gorgonzolaa, parmankinkkua ja oliiveja. Kaikki viinit proseccoa lukuunottamatta toimivat hyvin aurinkokuivattujen tomaattien kanssa hapokkuutensa ansiosta, samoin oliivien ja kinkun suolaisuus sopi viinien kanssa yhteen, mutta gorgonzola ei tuntunut löytävän parasta kaveriaan millään.

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Karhu Raaka



Mikä olut?
Karhu Raaka (Sinebrychoff)
Oluttyyppi: lager
Alkoholia: 4,6 %
Katkeruus: 22 EBU
Väri: 14 EBC
Kantavierre: 1,5 °P
Hinta: näytetölkki

Minkä kanssa nautittu?
Sellaisenaan

Mitä etiketti lupaa?
Suodattamatonta täyttä olutta

Mitä oluttyyppi lupaa?
Lager on yleisnimi pohjahiivaoluille, joiden varastokäyminen tapahtuu viileässä ja joiden käymisaika on melko pitkä. Lagerit ovat yleensä kevyen maltaisia ja miedosti humaloituja.

Olut muualla
Sinebrychoff

Kommentit

M: Maistuu oluelle, mutta voittaa peruslagerit.

J: Kävimme 7.3. Karhu by Costo -tilaisuudessa, jossa lanseerattiin designtalo Coston suunnittelema Karhu-teemainen mallisto. Mallistoon kuuluu asusteiden ja muiden tarvikkeiden lisäksi myös viiden kappaleen erikoiserä Karhu-brändättyjä Yrjö Kukkapuron suunnittelemia Remmi-klassikkotuoleja. Trendikkäitä kalsarikännejäkin varten löytyy Karhu-tuotteiden uuden verkkokaupan mallistosta sopiva asuste.


Tilaisuuden ruoista vastasi ravintola Olon kokki Eero Vottonen, joka edusti Suomea kokkien maailmanmestaruuskisoissa Bocuse d’Orissa Lyonissa. Ruoan kanssa tarjoiltiin uutta Karhu Raaka -olutta, joka taitaa olla ehtinyt jo kauppojen hyllyillekin. Tilaisuudesta lähtiessä sai vielä mukaansa näytetölkin kyseistä olutta.

Millaista olutta uusi Karhu Raaka sitten on? Väriltään olut on vaaleaa meripihkaa ja hieman samea. Vaaleaa vaahtoa muodostuu kaadettaessa vähän. Tuoksussa on runsaasti mallasta sekä hieman greippiä, yrttisyyttä ja karamellisuutta. Maku on maltainen ja keskikatkera, jälkimaussa on greippiä. Olut maistui savustetulla possunkyljellä ja hapatetulla kaalilla täytettyjen leipien seurana ja se sopisi varmasti myös makkaran ja muiden rasvaisten ruokien kanssa. Itse pidän hieman raikkaammista saunaoluista, mutta eiköhän tämä saunajuomaksikin käy.

torstai 16. maaliskuuta 2017

La Dolce Vita - osa 2: Italian viinimatka ja muut viinibongaukset

Viinipostin Italian viinimatka


Aloitimme lauantain sommeliere Liisa Huttu-Hiltusen johtamalla Viinipostin Italian viinimatkalla (25 €), jossa oli tarjolla viinivalikoima Franciacortasta Amaroneen.




Marchese Antinori Cuvée Royale Brut
(DOCG Franciacorta; 78 % Chardonnay, 12 % Pinot Noir, 10 % Pinot Blanc; 26,86 € / Viiniposti)
Tasting aloitettiin Marchese Antinori Cuvée Royale Brut -kuohuviinillä. Viini on peräisin Montenisan tilalta, joka sijaitsee Calinon kylän lähistöllä Franciacortassa. Toinen käyminen on tapahtunut pullossa, jossa viini kypsyi sakkojen päällä 36 kuukautta. Tuoksussa oli paahtoleipää, greippiä, limeä, vihreää omenaa ja ananasta. Maku oli keskipitkä ja limettinen. Franciacortiin pitäisi tutustua paremmin, koska "Italian samppanja" tuntuu helposti unohtuvan.

Livon Friulano
(DOC Collio; 100 % Friulano; 16,98 € / Viiniposti)
Toinen viini oli tehty Friulin alueelle tyypillisestä Friulanosta. Viini muistutti Sauvignon Blancia, mutta oli tuoksultaan ja maultaan tyypillistä SB:tä aavistuksen lempeämpi. Sen tuoksussa oli herukanlehteä, karviaista, yrttejä ja mantelia. Maku oli täyteläinen, sitruksinen, keskihapokas ja limettinen, tuoksua mukailevasti siinä oli myös herukkaa ja karviaista. Jälkimaussa oli valkopippuria ja oreganoa.

Vietti Perbacco Nebbiolo
(DOC Langhe; 100 % Nebbiolo; 25,88 € / Viiniposti)
Tastingin ensimmäinen punaviini oli Piemonten alueelta. Sen tuoksussa oli karpaloa, nahkaa, mantelia ja eläimellisyyttä sekä hieman kukkaisuuttakin. Maku oli Nebbiololle tyypillisesti sekä rapsakan tanniininen että hapokas ja siitä havaitsi marjoja, nahkaa, vaniljaa ja mausteita. Kiva, kevyehkö Nebbiolo.





Marchese Antinori Chianti Classico Riserva 
(DOCG Chianti Classico Riserva; Cabernet Sauvignon, Sangiovese; 28,95 € / Viiniposti)
Neljäs viini oli Marchese Antinori Chianti Classico Riserva Toscanasta. Tuoksussa oli tummaa marjaa (kirsikkaa ja mustikkaa), seetriä, tupakkaa ja hieman nahkaa. Maku oli tuoksua mukailevasti marjainen (herukkaa, kirsikkaa), pippurisen mausteinen, vaniljainen ja tanniininen. Jälkimaussa oli pippuria ja mustaherukkaa. Raikas ja rapsakka viini.

Tommasi Casisano Brunello di Montalcino 
(DOCG Brunello di Montalcino; 100 % Sangiovese; 44,99 € / Viiniposti)
Viidennen viini väri oli rusehtava. Sen herkullisessa tuoksussa oli kirsikkaa, mustikkaa, jopa hieman jouluisia ja aavistuksen makeita mausteita, vaniljaa, nahkaa ja tallia. Maku oli hapokas, kirsikkainen, mausteinen ja tanniininen ja jälkimaku oli mausteinen. Viini olisi kaivannut seurakseen ruokaa, sellaisenaan se oli liian särmikäs.

Tommasi Amarone Valpolicella Classico
(DOCG Amarone della Valpolicella Classico; 50 % Corvina Veronese, 15% Corvinone, 30 % Rondinella, 5 % Oseleta; 39,98 € / Viiniposti)
Ei tastingia ilman Amaronea! Viinin tuoksussa oli taatelia, tummaa kirsikkaa, mausteita, tupakkaa, tallia ja nahkaa. Makeahko maku oli pippurinen, marjainen, mustikkainen ja tanniininen. Jälkimaussa oli pippuria ja mustaherukkaa. Tämä oli melko robusti ja maanläheinen viini, ja oli mukava maistella vähän kuin äijä-Amaronea.


Muut viinibongaukset



Kuohuvaa oli tarjolla runsaasti. Collaboratorion Proseccot olivat omaa luokkaansa, mutta muista jäivät parhaiten mieleen Villa Sandi Il Fresco Millesimato 2016 Prosecco (DOC Treviso) ja Colonnara Cuvée Tradition Brut 2014 (DOC Verdicchio dei Castelli di Jesi) (13,79 €).

Maistamistamme sisilialaisista viineistä Benanti "Serra della Contessa" Etna Rosso 2012 oli ehdottomasti paras eikä Nerello Mascalesessakaan (29,90 €) ollut valittamista.



Marjutin eniten odottama ja ensimmäisenä lasiin hakema viini oli Ornellaia (149 €), joka oli kaikkien kuuden lipukkeen arvoinen. Oikeastaan viinin ainoa vika oli se, että siitä ei keksinyt mitään negatiivista, sen verran herkullinen supertoscanalainen oli.

Toisaalta taas Il Conte Montepulciano d'Abruzzo Organic (11,90 €) yllätti täysin. Se oli niin herukkainen, että pelkän tuoksun perusteella lasissa olisi voinut vannoa olevan Sauvignon Blancia.

Baroloista maistoimme Marchesi di Barolon Cannubi Barolon (54,90 €), joka edusti moderneja ja helposti lähestyttäviä Baroloita. Ei huono!




Tulevaa kesää ajatellen laitoimme muistiin Allegro Organic Primitivon (10,48 €), joka sopinee oivallisesti grilliviiniksi sekä kevyemmän kesäruoan kanssa käyvän Wanted Zin Blush -rosén (tulossa Alkoon). Jussi tykästyi makeaan La Caliera Moscato d’Astiin (8,29 €), jota voisi nauttia jälkiruoan kera tai ihan sellaisenaan.

Ruokaa ja yleisiä fiiliksiä




Ruokapuolella oli tarjolla Casa Italian antipastolautasia sekä RAO:n parmesaanikiekossa valmistettua Pasta Alfredoa (hankalaa kuvattavaa, herkullista syötävää) ja meheviä pizzoja (kuvassa pizza Regina). Jälkiruoaksi - tai aamiaiseksi, köhköh - saattoi syödä cannolin aidon italialaisen kahvin kera. Cannoli-tiskin takana oli muuten iloinen yllätys, kun myyjä oli tuttu Lahen Mamma Mariasta, mutta herkkujen suuntaan olisi vaeltanut muutenkin.

Kiitämme
  • Käteviä SeamChip-kortteja ja lukulaitteita, jotka näyttivät myös kortin saldon.
  • Digilipukkeiden, lasien jne. ennakkomyyntiä, tosin onnistuimme ajoittamaan visiittimme niin, että jonot eivät muutenkaan olleet pitkiä.
  • Aperol-baaria, koska Aperol Spritz on hyvää.

Moitimme (mutta ihan vähän vain)
  • Viinien hinnat eivät olleet esillä, toisaalta lähes kaikki maksoivat yhden tai kaksi lipuketta ja kahden lipukkeen viinejäkin sai puolikkaina annoksina, joten suuria yllätyksiä ei tullut.
  • Viinipolut julkaistiin viime tingassa ja vain Facebookissa, joten ne saattoivat mennä toisilta ohi.

Ihmettelemme
  • Olisiko kortin saanut ladattua itse kännykällä niin kuin FB:ssa mainittiin? Emme ehtineet ottaa asiasta selvää, mutta se olisi ehdottomasti ollut kätevää. 
  • Kuinka kaikkia herkullisia viinejä oikein ehtii maistaa?

Summa summarum: loistava tapahtuma, ensi vuonna uudestaan! Grazie mille!

tiistai 14. maaliskuuta 2017

La Dolce Vita - osa 1: Chiantia ja appassimentoa

Tastingit tarjosi Norex Selected Brands

Viini-lehti järjesti 10.-11.3.2017 italialaisiin viineihin ja ruokaan keskittyvän La Dolce Vita -tapahtuman Vanhalla ylioppilastalolla. Kävimme tapahtumassa sekä perjantaina että lauantaina.

Aloitamme raporttimme kahdella tastingilla.

Principe Corsini: Sangiovesen eleganssia Chianti Classicosta


Perjantain aluksi Juha "viinipastori" Rantala johdatti meidät Toscanaan Chianti Classicon alueelle tutustumaan Principe Corsinin viineihin. Corsinin suku on viljellyt Villa de Cortin tilalla viiniä jo vuodesta 1363 alkaen. Viinit ovat Sangiovese-vetoisia, supertoscanalaisia tilalla ei tuoteta.

Tastingissa oli tarjolla kolme viiniä, joista kahdesta oli kaksi eri vuosikertaa. Magnum-pullot oli saatu tuottajalta varta vasten.
Chianti-viinit ovat kuivia, marjaisia (mansikkaa, kirsikkaa) ja maanläheisiä, lisäksi niissä voi havaita bitterisyyttä ja savua. Kehittyneemmissä Chianteissa on myös mausteita, yrttejä, balsamisuutta, kahvia ja tupakkaa. Chiantit ovat samaan aikaan sekä hapokkaita että tanniinisia ja sopivat hyvin ruoan kanssa. 



Le Corti Chianti Classico DOCG 2013 
(95 % Sangiovese, 5 % Canaiolo ja Colorino; 19,98 € / Norex)
Chianti Classico -laatuluokituksen saadakseen viinin on oltava vähintään 80 % Sangiovesea, 20 % saa olla muita punaisia rypäleitä kuten Canaioloa, Colorinoa, Cabernet Sauvignonia tai Merlot'a. Sitä on kypsytettävä 12 kk ajan.
Tastingin ensimmäinen viini oli väriltään kaunis, hieman rusertava läpikuultavan punainen.  Sen tuoksussa oli kirsikkaa, vaniljaa ja yrttejä sekä hieman nahkaa, aluksi hedelmäisessä maussa oli puolukkaista hapokkuutta. Jälkimaku oli mausteinen ja yrttinen. Hyvä perus-Chianti Classico sopi hyvin pizzan kanssa, kun myöhemmin suuntasimme pizza-apajille. Kotona viinin kannattaa antaa ilmaantua ainakin tunnin verran ennen nauttimista.

Cortevecchia Chianti Classico Riserva DOCG 2013 ja 2007 Magnum
(95 % Sangiovese, 5 % Canaiolo ja Colorino; vuosikerta 2013 27,89 € / Norex)
Chianti Classico Riservaa on kypsytettävä vähintään 24 kuukautta, joista kolme kuukautta pullossa. 
Cortevecchian vuosikerta 2013 oli vielä nuori, tiukka ja haastava. Sen tuoksussa oli tummia marjoja, seetriä, yrttejä ja tallintaustaa ja maussa kirpeitä marjoja, puolukkaa, karpaloa, yrttejä ja mausteita. Maku oli täyteläinen, hapokas ja tanniininen. Pitkähkö jälkimaku oli hieman pippurinen.

Vuosikerta 2007 oli ehtinyt jo kehittyä ja kypsyä - magnum-pullo lienee vaikuttanut siihen myös suotuisasti. Viinin väri oli jo selkeästi rusehtava. Viinin tuoksussa oli edelleen nahkaa, tallia ja puolukkaa, mutta sen maku oli rauhallisempi, tyylikkäämpi ja elegantimpi kuin nuoremman vuosikerran. Maussa oli viikunainen vivahde ja jälkimaku oli karpaloinen sekä mausteinen. Tämä oli tastingin viineistä Jussin suosikki.

Don Tommaso Chianti Classico DOCG Gran Selezione 2012 ja 2000 Magnum
(Sangiovese, Merlot; vuosikerta 2012 36,99 € / Norex)
Chiantin alueen laatuluokituksista uusin on vuonna 2014 esitelty huippuluokitus Gran Selezione. Viini on tehtävä vain tilan omista rypäleistä, sitä on kypsytettävä vähintään 30 kuukautta, joista kolme kuukautta pullossa ja sen on läpäistävä laboratorio- ja makutestit. 
Vuosikerta 2012 oli jo melkoisen runsas ja maukas, mutta väri oli edelleen vähän sinertävä. Viinin tuoksusta erotti yrttejä, mentolia, eukalyptusta, tupakkaa ja mausteita, sen maussa oli puolukkaa, mausteita, yrttejä sekä rapsakoita tanniineja ja mukavaa bitterisyyttä.

Vuosikerta 2000 oli kehittynyt miellyttäväksi. Viinin väri oli selkeästi rusehtava. Sen tuoksussa oli kahvia ja mokkaa, kuningatarhilloa sekä taatelia ja viikunaa. Viinin maku oli muhkea, kirsikkaisen marjaisa ja yrttinen, marjojen lisäksi siitä erotti vaniljaa ja lakritsaa. Tanniinit olivat mukavan pehmeät. Tämä viini oli Marjutin suosikki. Nuorempaa vuosikertaa voisi ostaa nyt jemmaan ja unohtaa kymmeneksi vuodeksi kypsymään, koska lopputulos on herkullinen.

Allegrini: Appassimenton kolme kiehtovaa tyyliä


Lauantai-iltapäivällä perehdyimme Valpolicellan alueella sijaitsevan Allegrinin kolmen eri viinin kautta appassimenton eri tyyleihin jälleen viinipastorin johdolla.
Appassimento-menetelmä tarkoittaa sitä, että viineihin käytettyjä rypäleitä kuivataan ennen kuin niistä puristetaan mehua, jotta niiden maku saadaan tiivistymään. Menetelmää ei ole määritelty laissa, joten kirjo on laaja: esimerkiksi Amarone DOCG -viiniin saa käyttää vain rypäleitä, joita on kuivattu sadan päivän ajan. Toisaalta taas appassimento-viineihin käytettävistä rypäleistä vain osa saattaa olla kuivattu ja kuivaus on saattanut kestää lyhyen ajan. 



Belpasso 2014
(Vino Rosso Italia; 40 % Corvina Veronese, 20 % Corvinone, 20 % Rondinella, 10 % Cabernet Sauvignon, 10 % Merlot; 16,89 € / Norex)
Tastingin ensimmäinen viini oli hillomaisen mehukas, tuoksultaan hieman parfyyminen ja paahteinen. Se oli helppo ja hyvä johdatus appassimento-menetelmään: 15 % rypäleistä on kuivattu kahden kuukauden ajan, mikä toi viiniin makeutta ja täyteläisyyttä. Sen maku oli makeahko ja marjainen, puolukkaisen hapokas ja mausteinen, jälkimaussa oli mausteisuutta ja mustaherukkaa.

Palazzo della Torre 2013
(IGT Veronese; 70 % Corvina Veronese, 30 % Rondinella; 26,90 € / Norex)
Allegrinin Palazzo della Torre -sarjaan tutustuimme viime vuoden lopulla Norex Grand Open Tastingissa. Viini on valmistettu niin, että rypäleistä 70 % on tehty viiniksi ja 30 % kuivattu, myöhemmin kuivatut rypäleet ja viini on sekoitettu ja viini on käynyt toisen kerran. Viinin tuoksussa oli punaherukkaa, kirsikkaa ja mustia viinikumeja, sen maku oli tanniininen, herukkainen ja kirsikkainen. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että tätäkin viiniä voisi ostaa kaappiin kypsymään.

Amarone Corte Giara 2013 ja 2012 magnum
(DOCG Amarone della Valpolicella; 70 % Corvina Veronese, 30% Rondinella; vuosikerta 2013 39,90 € / Norex)
Juuri blogissa testatusta Corte Giaran Amaronesta oli tarjolla kaksi vuosikertaa, 2013 ja magnumissa kypsynyt 2012. Nuorempi viini oli hilloisen herukkainen, yrttinen ja hieman rusinainenkin, vuoden vanhempi taas oli kehittänyt niiden lisäksi suklaisia piirteitä. Jussin mielestä vuosikerta 2013 oli tastingin paras viini, Marjut taas arvosti vuosikertaa 2012. Joka tapauksessa viini oli hieno, raikas ja moderni Amarone.






Muihin tapahtumiin ja yleisfiilikseen keskitymme seuraavassa postauksessa. Alla prossima volta!

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Highland Park "Tuli ja jää" -viskitasting Teerenpelissä 7.3.2017

Teerenpelissä 7.3. järjestetyn Highland Park -tastingin teemana oli tuli ja jää. Tastingin isännöi tuttuun tapaan Edrington Finlandin Whisky Ambassador Jarkko Nikkanen. Tällä kertaa hintaa oli 35 €, sillä tarjolla oli pari hintavampaa viskiä. Viskeistä kaksi oli Jussille tuttuja jo aikaisemmasta tastingista.

Ensimmäinen maistelupari olivat Highland Park 12 Year Old Single Malt (49,90 € Alkossa) ja Highland Park Ambassador's Choice (389 SEK Systembolagetissa). Jälkimmäinen viski suunnattiin alun perin Ruotsin markkinoille, mutta sitä alkaa saada nykyisin muualtakin. Nimensä viski on saanut tasnkalaiselta Highland Park -lähettiläs Martin Markvardsenilta. Ambassador's Choicea on kypsytetty kymmenen vuotta amerikkalaisessa bourbontynnyrissä, 12 Year Old Single Malt on puolestaan kypsynyt sherrytynnyrissä.

12 Year Old Single Maltin tuoksussa oli vaniljaa, hunajaa, punaisia hedelmiä ja häivähdys suklaata. Maussa oli kypsää hedelmää, vaniljaa ja hunajaa. Jälkimaussa oli hiipivää savua sekä suklaata. Ambassador's Choicen tuoksussa oli vaniljaa ja hunajaa ja maussa oli vaniljaa, mausteisuutta sekä merisuolaa. Näistä 12yo oli enemmän omaan makuuni, mutta ihan kelpo perusviskejä molemmat.

Vasemmalta oikealle: 12yo Single Malt, Ambassador's Choice, Ice Edition 17yo Single Malt ja Fire Edition 15yo Single Malt



Illan pääottelussa maisteluparina olivat Highland Park Ice Edition 17 Year Old Single Malt (259,90 € Alkossa) ja Highland Park Fire Edition 15 Year Old Single Malt (249,89 € Alkossa). Kumpikin on kertapullote, joita ei ole tulossa lisää. Ice Editionin nimi viittaa Ymir-jääjättiläiseen, joka oli skandinaavisessa mytologiassa ensimmäinen elävä olento. Fire Edition puolestaan on saanut nimensä tulijättiläinen Surturilta, joka sytyttää maailman tuleen palavalla miekallaan Ragnarökin alettua.

Ice Editionia on kypsytetty vähintään 17 vuotta Bourbon-tynnyreissä, joihin on vaihdettu osittain uutta tammea. Tuoksussa oli vaniljaa, sitrusta, hunajaa, ananasta, aprikoosia, hedelmäisyyttä ja banaania. Makeahkossa maussa oli vaniljaa, piparminttua ja kookosta. Jälkimaussa oli lisäksi mausteisuutta. Ice Editionin pullo näyttää muuten täytenä vihreältä, mutta juoman vähetessä se muuttuu siniseksi.

Fire Edition on ensimmäinen Highland Parkin viski, joka on kypsytetty portviinitynnyrissä. Tuoksu oli makean marjainen, hedelmäinen, vaniljainen ja tervainen. Pehmeä maku oli mausteinen, rusinainen, vadelmainen ja kevyen vaniljainen. Jälkimaussa oli mausteisuutta. Luvattua tulta tästä ei löytynyt, mutta kyseessä oli silti suosikkini maistelluista viskeistä. Myös niukka enemmistö osallistujista piti Fire Editionista enemmän kuin Ice Editionista.

Seuraava tasting Teerenpelissä on 4.4. ja sen teemana on Tislaamo meets pienpanimo. Tulevista tastingeistä saa parhaiten infoa seuraamalla Teerenpeli Helsingin Facebook-sivua.

Samalla reissulla maistoimme vielä Teerenpelin Pelicans-viskiä, joka oli tullut myyntiin samana päivänä (13 € / 4 cl). Viskin tuoksussa oli kuivattuja hedelmiä, aprikoosia, seetriä, rusinaa ja vähän savua. Maku oli miedohko ja makea, siinä oli vaniljaa, vastakaadettua mäntyä, pihkaa, hunajaa ja tervaa. Kokonaisuutena viski muistutti hieman makeaa sherryä. Marjut on Pelicans-fani ja viskikin oli hyvää (tai ainakin ihan juotavaa), vaikka yleensä viskit eivät Marjutille maistu. Vain lihamuki puuttui, muuten olisi melkein voinut ollakin kotona Lahessa. Jussin mielestä viski oli erinomaista, mutta siinä oli hieman katkera sivumaku, joka saattoi johtua siitä, että Pelicans on KooKoota edellä sarjataulukossa.

torstai 9. maaliskuuta 2017

Corte Giara Amarone della Valpolicella 2013



Mikä viini?
Corte Giara Amarone della Valpolicella 2013 (Amarone della Valpolicella DOCG, Italia; 70 % Corvina Veronese, 30 % Rondinella; 18,90 € / 0,375 l. Näytepullo Norex Selected Brandsilta.)

Minkä kanssa nautittu?
Sellaisenaan

Mitä etiketti lupaa? 
Valpolicellan rypäleiden parhaita ominaisuuksia samassa

Mitä rypäle lupaa?
Corvina: mietoa hedelmäisyyttä, hapokkuutta, aavistus karvasmantelia ja hapankirsikkaa, mansikkaa ja pähkinää
Rondinella: kirsikkaa, mansikkaa, karvasmantelia

Viini muualla 
Corte Giara
Norex Selected Brands

Muuta
Corte Giara perustettiin vuonna 1989 laajentamaan Allegrinin valikoimaa kansainvälisiin lajikkeisiin ja nuoriin, helposti lähestyttäviin, kuluttajaystävällisiin viineihin.

Kommentit 

M: Päätin päivittää viiniklubin tasting-lasit samalla, kun ostin Grand Champagne Helsingin liput. Laseja sai odottaa hetken ennen kuin niitä saapui taas varastoon ja kun ne viimein pääsivät meille saakka, pöydällä odotti sopivasti Norexilta saatu Amarone. Siispä testaamaan!

Viinin väri on lähes läpinäkymätön, tumma rubiininpunainen. Sen tuoksu on mausteinen ja siitä voi erottaa kypsää kirsikkaa, luumua ja punaisia marjoja sekä hieman pippuria ja savua ja tammikypsytyksen mukanaan tuomaa vaniljaa. Viinin maku on pureskeltavan täyteläinen, kuiva ja tanniininen, tuoksua mukailevan mausteisuuden ja marjaisuuden jälkeen jälkimaku on pippurinen. Viini kaipaisi seurakseen täyteläistä liharuokaa, mutta lämmittää myös mukavasti viileänä kevättalvi-iltana, vaikka se ei olekaan varsinainen seurustelujuoma. Sitä voi kuitenkin nautiskella hiljaa ja hitaasti meditoiden. Muutaman vuoden kypsyminen voisi pehmentää viiniä mukavasti, vaikka se tuntuukin jo melko helposti lähestyttävältä. Tällaiset viinit iskevät takuuvarmasti, joten arvosanaksi se saa ++.

J: Viini on väriltään syvän rubiininpunainen. Tuoksussa on kuningatarhilloa, luumua, kypsää kirsikkaa, vaniljaa ja häivähdys savua. Maku on hieman hapokas, luumuinen, marjahilloinen, keskitanniininen ja mausteinen. Jälkimaussa on pippuria, vaniljaa ja yrttejä. Alkoholi lämmittää mukavasti, mutta ei maistu läpi. Sopiva tuhdin liharuoan kuten pitkään haudutetun lihapadan seuraksi, mutta menee sellaisenaankin hitaasti nautiskellen. Erinomainen Amarone, arvosanaksi annan ++.

PS: Tätä ja monta muuta herkullista italialaista viiniä on tänä viikonloppuna (10.-11.3.2017) Vanhalla La Dolce Vita -tapahtumassa!

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Antonio Rubini Appassimento 2014



Mikä viini?
Antonio Rubini Appassimento 2014 (IGT Puglia, Salento, Italia; Primitivo, Negroamaro; 11,99 €. Näytepullo Servaalilta.)

Minkä kanssa nautittu?
Bombette di maiale -henkinen porsasrulla, risotto

Mitä etiketti lupaa? 
Ei mitään

Mitä rypäle lupaa?
Primitivo: ryhdikäs ja hedelmäinen, pehmeä ja makea tai mausteinen ja tanniininen, vaihtelee alueen mukaan; punaisia marjoja, vadelmaa, karhunvatukkaa, anista, pippuria
Negroamaro: hillomaisuutta, metsämarjoja, maanläheisyyttä, tammea

Viini muualla 
Servaali

Muuta
Enoitalian tuottama viini on tehty appassimento-menetelmällä eli siihen käytettyjä rypäleitä on kuivattu ennen niiden puristamista, jotta viiniin saadaan enemmän makua (ja makeutta). Appassimento-termiä käytetään viinien nimissä melko vapaasti, joten viiniä ei pidä sekoittaa Amaroneihin, joihin käytetyt rypäleet kuivataan myös appassimento-menetelmällä, mutta joiden valmistus on tarkemmin säädeltyä.

Kommentit 

M: Viinin tuoksu on herukkahilloinen, luumuinen, marjainen ja aavistuksen mausteinen. Mieleen tulevat jouluiset mausteet kuten neilikka ja lakritsa. Viinin maku on täyteläinen, siinä on tummia marjoja, kypsää, hillottua herukkaa, luumua ja mausteita sekä hieman pippurisuutta. Tanniinit tuntuvat jälkimaussa, kielelle jää luumua ja neilikkaa. Viini voisi sopia kovien juustojen ja viikunahillon seuraksi, miksei myös lihapatojen ja muiden maukkaiden liharuokien kanssa. Ihan kiva, aavistuksen makea (sokeria 12 g/l) punaviini, joka sopii ruokaviiniksi pikkupakkasessa ulkoilun jälkeen ja ruoan jälkeen sellaisenaan. Arvosanaksi viini saa 0.

J: Viini on väriltään syvän rubiininpunainen. Tuoksussa on hilloisuutta, boysenmarjaa, luumua ja seetriä. Maku on aluksi makean hilloinen ja luumuinen, mutta muuttuu pian puolukkaiseksi ja hapokkaaksi. Jälkimaussa on mausteisuutta ja aavistus lakritsaa. Rasvaisen risoton ja porsaan kanssa viini sopi oikein hyvin, mutta mikään pihviviini tämä ei ole, sillä tanniineja ei ole kovin paljon. Makeuden ansiosta tämä sopisi myös seurustelujuomaksi. Oikein maukas Appassimento, arvosanaksi annan ++.



Bombette di maiale -tyylinen täytetty italialainen porsasrulla (3-4 hengelle)


750 g porsaan ulkofilettä
150 g Italian pekonia
50 g parmesaania
1/2 ruukkua timjamia
1/2 ruukkua rosmariinia
1/2 ruukkua persiljaa
suolaa, pippuria

Leikkaa porsaan ulkofilee levyksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Levitä levylle kerros pekonia, sen jälkeen parmesaani ja yrtit ja lopuksi toinen kerros pekonia. Kääri rullalle, kiinnitä hammastikuilla. Ruskista rullan pinta paistinpannulla. Paista 175 asteessa noin 45 minuutin ajan tai kunnes rullan sisälämpötila on 70 astetta. Kääri valmis rulla folioon ja anna levätä noin 10 minuuttia.

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Tulossa: La Dolce Vita Vanhalla 10.-11.3.2017

Loskaisen kevään keskelle ilmestyy pian pieni pala Italiaa, kun Viini-lehti järjestää ensimmäisen kerran La Dolce Vita -tapahtuman (tapahtuma Facebookissa) Vanhalla ylioppilastalolla ensi viikonloppuna 10.-11.3.2017.

Ennakkotunnelmia bloggaajatapahtumassa: Casa Italian antipasti,  PdC Prosecco di Valdobbiane Superiore di Cartizze DOCG Brut, Col del Lupo Valdobbiane Prosecco Superiore DOCG ja Col del Lupo Valdobbiane Prosecco DOCG Col Fondo 




..
Jos haluat maistaa tarjolla olevaa yli 200 viiniä tai jos mielesi tekee Casa Italian antipasto-herkkuja tai RAO:n pizzaa, pastaa tai juustoja, suuntaa Vanhalle. Kuulimme huhuja Pasta dalla Formasta...

Tässä muutama tärppi:
  • Ihanan elämän ABC: Amarone, Barolo ja Chianti! 
  • Kuplia kevääseen tuovat proseccot ja franciacorta, Italian samppanja. Col del Lupolla on tarjolla hiivan päällä kypsytettyä col fondo -proseccoa ja PdC:llä Cartizzen alueella tuotettuja proseccojen Ferraria.
  • Viinipolkujen avulla eri alueiden viineihin on helppo tutustua.

La Dolce Vita -tapahtumaan on vapaa pääsy. Paperisten lipukkeiden sijaan käytössä on SeamChip-maksukortti, jolle voi ladata haluamansa määrän 2,50 €:n arvoisia digilipukkeita. Suurin osa viineistä maksaa 1-3 lipuketta, ruoka-annokset taas 3-4 lipuketta.

Ci vediamo!

torstai 2. maaliskuuta 2017

Pohjoismaisten oluiden tasting Harakanpesässä 20.2.2017

Ravintola Harakanpesässä järjestettiin 20.2. oluttasting, jonka teemana olivat pohjoismaiset oluet. Tastingin veti Uniq Drinks Finlandin Andreas Czarnecki. Tastingin hinta oli 25 € ja sillä sai oluiden lisäksi maistelulautasen, jossa oli juomien seuraksi sopivaa naposteltavaa. Seuraavassa Jussin raportti:


Maisteltavat oluet olivat kolmesta panimosta: ruotsalaisesta Gotland Bryggeristä, tanskalaisesta Munkebo Mikrobrygistä ja islantilaisesta Borg Brugghúsista.


Kolme ensimmäistä olutta olivat ale-tyylisiä. Ensimmäinen olut, Sleepy Bulldog Pale Ale (4,8 %, 40 EBU) on Ruotsin myydyin ale. Sen tuoksussa oli havua, katajaa ja sitrusta. Maku oli greippinen, yrttinen, vähän karamellinen ja kevyen katkera. Saman panimon Sitting Bulldog IPA (6,4 %, 55 EBU)oli tuoksultaan greippinen ja karamellinen. Sen maussa oli appelsiinia, hedelmäisyyttä ja vähän greippiä. Jälkimaku puolestaan oli kohtuullisen katkera.

Kolmas olut, Balder Agave IPA (7,6 %, gluteeniton) vaahtosi kaadettaessa erikoisen paljon. Sen tuoksu oli simamainen, marjainen, puolukkainen ja sitruksinen. Valmistuksessa käytetty agave tuli esiin maussa, jossa oli myös hiivaisuutta, puolukkkaa ja koivunlehteä. Jälkimaku oli katkera. Alkupään oluista pidin eniten Sitting Bulldog IPA:sta. Balder Agave IPA menee puolestaan luokkaan erikoisuudet.


Tastingin loppupuolella keskityttiin tummiin oluisiin. Niistä ensimmäinen, Munkebo Svadilfare Porter (5,9 %, gluteeniton) oli tuoksultaan kahvinen ja lakritsainen. Kevyehkö maku myötäili tuoksua. Seuraava olut, Garún Nr.19 (11,5 %, 45 IBU) oli tuoksultaan taatelinen, luumuinen ja hennon savuinen. Maussa oli taatelia, mämmiä, paahdettua mallasta ja hieman kahvia.

Illan viimeinen olut oli bourbontynnyrissä kypsytetty Surtur Nr. 8.2 (14,5 %). Tuoksu olikin bourbonille ominaisen vaniljainen, siinä oli myös taatelia. Maku toisti tuoksun aromeja, mutta jälkimaussa oli myös hieman suklaata. Tämä oli mielestäni tastingin ylivoimaisesti paras olut.

Tastingissa maistellut oluet ovat tällä hetkellä saatavilla vain ravintoloista, mutta niitä saattaa olla tulossa Alkoonkin jossain vaiheessa. Harakanpesässä oluita on ainakin tarjolla jonkin aikaa, joten sinne siis, mikäli jokin oluista alkoi kiinnostaa. Keväämmällä ohjelmassa on luultavimmin jonkin suomalaisen pienpanimon tasting. Tulevista tastingeista saa tietoa parhaiten seuraamalla Harakanpesän Facebook-sivuja.